Kaikille vanhemmille on tuttua lasten hiekkalaatikkoleikit. Kuinka joku ottaa toiselta lelun pois kädestä ja kuinka lelunsa menettänyt karjuu sydämensä kyllyydestä. Joku heittää hiekkaa toisten päälle ja vaikuttaa siltä, että hän kiusaa toisia tahallaan ja vain puhdasta ilkeyttään. Joku lähtee karkuun ja siirtyy aivan toisiin leikkeihin.
Lapset tarvitsevat kovasti vielä aikuista säätelemään tunteitaan ja etenkin sitä, miten niitä ilmaistaan. Mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän hänellä on käytössään strategioita selvitä elämästä hengissä. Itku ja huuto ovat yksiä käyttökelpoisimmista ja tuloksia tuottavimmista keinoista siinä suhteessa.
Lapsena luodut selviytymisstrategiat jäävät helposti päälle, niistä tulee kuin osa meidän luonnettamme ja käyttäytymistämme. Nämä selviytymismekanismit palvelevat lapsena, aikuisena harvemmin, jos ollenkaan. Harva aikuinen vain osaa tunnistaa niitä saatikka miettiä, olisiko niistä mahdollista (ja syytä) jo luopua.
Hiekkalaatikko työpaikkana
Aika monessa työpaikassakin vallitsee edelleen hiekkalaatikkomentaliteetti. On montakin esimerkkiä työpaikoista, joissa sinänsä aikuisten näköisten kuorien sisällä jylläävätkin työntekijöiden ja esimiesten tarpeitaan joskus kärkkäästikin tyydyttymään yrittävät sisäiset lapset. Eräässäkin työpaikassa koko johtoryhmän toiminta oli aivan halvaantunut. Kukaan johtajista ei uskaltanut tehdä itsenäisesti päätöstä ennen kuin kaikista isoin esimies oli antanut asialle siunauksensa. Vaarana oli muuten, että johtaja sai julkisen ripityksen ja nolauksen johtoryhmän seuraavassa kokouksessa. Ei ehkä kovin aikuismaista käytöstä.
Nykyään onneksi jo päiväkoteihin ja kouluihin ollaan viemässä tunnetaitoja osaksi lasten varhaiskasvatusta. Mutta meitä on iso joukko aikuisia, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten säätelisimme tunteitamme tai miten edes tunnistaisimme niitä.
Vuorovaikutus ja tunnetaidot
Tunnetaidot vaikuttavat sekä itsetuntemukseen että vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Tunnetaidoissa on kyse kyvystä olla levollisesti yhteydessä omaan itseensä ja toisiin ihmisiin. Se on kykyä rakentavasti kohdata toinen ihminen, vaikka tämä ärsyttäisi tai kiukuttelisi kuin lapsi. Tunnetaidot auttavat löytämään tarpeet tunteiden takana, niin itsessämme kuin toisissakin. Tunnetaidoissa on kyse siitä, miten tunnistamme omat tunteemme, miten voimme hyväksyä ja sietää niitä, miten pystymme säätelemään niiden voimakkuutta ja sitä, että emme toimi niiden vallassa.
Taitoihin kuuluu myös kyky ilmaista tunteita ja tarpeita rakentavasti. Vuorovaikutus ja kanssakäyminen helpottuisi, jos jokainen osaisimme levollisesti toimia omasta itsestämme käsin. Taito ilmaista rakentavasti omat tunteensa ja tarpeensa ja pyytää tarvittaessa toisilta apua on aivan avainasemassa työssä viihtymisen ja työssä jaksamisen kannalta.
Meillä on vielä matkaa siihen, että jokaisessa suomalaisessa työpaikassa olisivat töissä oikeat aikuiset eikä vain aikuisten kuorissa melskaavat lapset. Ja että meillä olisi oikeasti mahdollisuus tulla ristiriitatilanteissakin kuulluksi ja nähdyksi ja taito saada toiset tulemaan kuulluksi ja nähdyksi.
Olisiko teidän organisaatiossanne tarvetta tunnetaitovalmennukselle?
Vastaa