Kuunneltuani presidenttimme Alexander Stubbin uudenvuoden puheen, ensimmäinen reaktioni oli, että meillä on presidenttinä rakkaiden kansalaistensa mentaalivalmentaja. Toki luentomainen, Cooperin testin mittainen puheenvuoro tarjosi enemmän ”isällisiä” kuin valmennuksellisia elementtejä, mutta sisältö itsessään tarjosi monta mentaalivalmennuksesta tuttua peruspilaria. Hienoa – ajattelin, nämä esiin nostetut otsikot tarjoavat meille alalla toimiville yhä enemmän tilaisuuksia valmentaa ihmisten henkistä huoltovarmuutta, joka terminä on tervetullut uusi tuttavuus.
Presidentin puhe alkoi heti yhdellä tärkeimmistä mentaalivalmennuksen perusteista: elämme jatkuvasti keskellä yhä nopeutuvaa muutosta, johon yritämme sopeutua parhaamme mukaan. Aivojemme tärkeimmän tehtävän, henkemme turvaamisen vuoksi, muutos kuitenkin aina aiheuttaa epävarmuutta ja jopa pelottaa. Epävarmuuteemme haemme jatkuvasti turvaa. Presidentti korosti puheessaan resilienssiä, empatiaa, vuorovaikutustaitoja, yhteisöllisyyttä ja yksilön roolia yhteiskunnallisissa haasteissa. Nämä ovat aivan keskeisiä mentaalivalmennuksen elementtejä. Presidentti painotti, että pessimismi johtaa toimimattomuuteen, mutta optimismi vie kohti ratkaisuja. Tämä on linjassa mentaalivalmennuksen periaatteiden kanssa, joissa opetellaan suuntaamaan ajatukset esteiden sijaan mahdollisuuksiin ja voimavaroihin. Hän myös realistisesti myöntää haasteet, mutta tarjoaa ratkaisukeskeisen näkökulman: ”Meillä ei ole hätää. Me pärjäämme.”
Puheessaan presidentti kehottaa keskittymään siihen, mihin voi vaikuttaa, ja jättämään ulkoiset, hallitsemattomat tekijät taustalle. Tämä resonoi mentaalivalmennuksessa käytettävien hallinnan kehien kanssa, jotka auttavat suuntaamaan energiaa oikeisiin asioihin stressin ja epävarmuuden keskellä. On esimerkiksi turha kuluttaa energiaa pohtimalla sitä, sataako ulkoiluretkellämme vaiko ei, koska siihen emme pysty vaikuttamaan. Sen sijaan meidän kannattaa hetki pohtia sitä, mitkä kengät laitamme jalkaamme, että pysymme pystyssä liukkailla ja märillä poluilla. Ja mikäli olemme vaikkapa lasten kanssa liikkeellä, ohjeistamme myös heitä ulkoiluvarusteiden suhteen. Hallinnan kehät siis auttavat yksinkertaistamaan monimutkaisia tilanteita ja ohjaavat fokusta siihen, mikä auttaa tuomaan konkreettisia tuloksia.
Avoin mieli ja kunnioitus ovat avaimet ymmärrykseen
Presidentti painotti, että vaikeista tilanteista selvitään yhdessä, kuten historia osoittaa. Yhteisöllisyyden kokemus vahvistaa yksilön resilienssiä ja luo turvaverkkoja, joita ilman yksilön voimavarat voivat nopeasti ehtyä. Mentaalivalmennus tukee tätä korostamalla sosiaalisen tuen ja yhteenkuuluvuuden merkitystä.
Presidentti muistutti myös, miten tärkeää meidän on jatkuvassa informaatiotulvassa keskittyä olennaiseen ja miten arvomaailma sekä merkityksellisyys ovat hyvinvointimme pohja. Sekä yksilöiden että kansakuntamme tulee pitää kiinni arvoistamme. Kanssaihmisillämme on kuitenkin monenlainen kirjo erilaisia arvoja kuin itsellämme. Ongelmia tulee ratkoa isoissa ja pienemmissä yhteisöissä keskustelukumppanien kanssa, jotka eivät ole kanssamme kaikesta samaa mieltä. Silloin tarvitaan erityisesti empatiaa, kuuntelua ja kompromissien tekemisen taitoja. Myötätunnon edellytyksenä on kunnioitus kaikkia erilaisia ihmisiä kohtaan. Mentaalivalmennuksessa opimme myös miten tämä kunnioitus muita kohtaan lähtee siitä, että itse voimme hyvin. Empatian edellytys on siinä, että kunnioitamme itseämme. Ja kun ymmärrämme paremmin itseämme, voimme ymmärtää myös muita.
Presidentti korosti myös oppimisen mielekkyyttä; meistä jokainen on myös joskus väistämättä väärässä. Sen myöntäminen on hyvä asia ja jokaiselle meistä kasvun sekä oppimisen paikka. Elämä on jatkuvaa oppimista. Läheskään aina emme saavuta tavoitteitamme, selkeä arvoihin ja merkitykseen pohjaava suunta kuitenkin tarkoittaa meille antoisampaa matkaa, jonka aikana opimme ja voimme oppimamme pohjalta taas täsmentää tavoitteitamme.
kuvaaja: Jussi Ratilainen
"Lopulta kaikki riippuu meistä itsestämme. sinusta ja minusta. Vastuumme on yhteinen, sitä ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle, millekään instituutiolle eikä kenellekään muulle."
Henkinen huoltovarmuus
Yhteisön tuen ohella, pidin presidentin puheessa erityisesti yksilön vastuun korostamisesta. Jokaisella meillä on oikeus ja velvollisuus voida hyvin. Mielestäni tässä on henkisen huoltovarmuuden termille oivallinen käyttökohde.
Henkinen huoltovarmuus kattaa yksilöiden ja yhteiskunnan voimavarat ja valmiudet kohdata stressiä, pelkoa tai häiriöitä niin, että yhteiskunnan toiminta voi jatkua vakaana. Yhteiskunnallisen lähestymistavan sijaan nostan tässä keskiöön yksilön, jotka yhdessä muodostavat yhteiskunnan: meistä jokaisen tulee ylläpitää omaa henkistä huoltovarmuuttaan. Eli huolehtia omista voimavaroistamme ja hyvinvoinnistamme erityisesti silloin, kun arki tuntuu rullaavan omalla painollaan, ilman suurempia ongelmia. Jos silloin luomme itsellemme tasapainoisen pohjan, meillä on henkistä huoltovarmuutta olemassa silloin, kun arki heittää haasteita eteemme. Mitä paremmin huolehdimme itsestämme hyvinä aikoina, sitä parempi on valmistautumisemme ja valmiutemme selviytyä haastavammista ajanjaksoista, niin yksilöinä kuin yhteiskuntana.
Presidenttimme sanoin: ”Lopulta kaikki riippuu meistä itsestämme. sinusta ja minusta. Vastuumme on yhteinen, sitä ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle, millekään instituutiolle eikä kenellekään muulle.”
Yhteisöt joihin osallistumme arjessa, voivat toki tukea henkistä huoltovarmuuttamme:
Työelämässä, työnantajat tukevat työntekijöidensä hyvinvointia tarjoamalla toimivat työolosuhteet ja toimivan työympäristön.
Kouluissa tulee olla turvallinen oppimisympäristö kaikille ja opetussuunnitelmaan tulee sisältyä nykyistä enemmän tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta, joka vahvistaa oppilaiden henkistä selviytymiskykyä.
Yhteiskunnassa erityisesti kriisiaikoina viestinnän tulee korostaa rauhallisuutta ja ratkaisuja, mikä tulee kansalaisten psykologista kestävyyttä. Presidenttikin korosti maltin olevan valttia. Sitä mentaalivalmennus puolestaan opettaa käytännöntasolla erilaisten tietoisuustaitojen; läsnäolon, rentoutumisen ja hengitysharjoitusten avulla.
Kokonaisuutena presidentin arvopohjainen realismi tarkoitti tässä puheessa positiivista ja luottavaista suhtautumista tulevaan. Puhe lämmitti mentaalivalmentajan mieltä, koska siinä korostettiin selviytymiskeinoina monia mentaalivalmennuksen ydinajatuksia. Lopussa presidentti muistutti meitä vielä kiitollisuudesta, jolla tutkitustikin on monia terveyshyötyjä. Ihmiset jotka tietoisesti harjoittavat kiitollisuuden taitojaan säännöllisesti, ovat yleensä onnellisempia ja terveempiä ja arvostavat omaa elämäänsä enemmän.
Kiitollisena edellisvuoden kokemuksista ja Onnellista ja tervettä hyvinvoinnin vuotta 2025 kaikille!
Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja
Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.
Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.
Vastaa