Epäonnistuneet aiemmat kokemukset ovat harmittavan usein antaneet kehityskeskusteluille huonon kaiun. Onnistuneet kehityskeskustelut ovat kuitenkin yksi tärkeimmistä keinoista rakentaa hyvää työyhteisöä, tukea työntekijöiden kehittymistä ja varmistaa, että organisaation ja työntekijöiden henkilökohtaiset tavoitteet kohtaavat. Tämälisää myös henkilöstön pitovoimaa. Hyvin toteutettu kehityskeskustelu ei ole pakollinen muodollisuus, vaan aito mahdollisuus parantaa työhyvinvointia, motivaatiota ja tuottavuutta.
Mutta mikä erottaa onnistuneen kehityskeskustelun turhauttavasta, mitäänsanomattomasta keskustelusta? Se vaatii sekä työnantajalta että työntekijältä valmistautumista, avoimuutta ja aitoa kiinnostusta kehittymiseen sekä yhteisiin tavoitteisiin.
Työnantajan rooli kehityskeskustelussa:
Valmistautuminen ja kuuntelun taito
Työnantajalla on keskeinen rooli kehityskeskustelun onnistumisessa. Hyvä esihenkilö osaa valmistautua tapaamiseen kunnolla, ollen samalla avoin työntekijän näkemyksille ja jättäen niille tilaa mielellään heti keskustelun alussa. Tämä lisää sitä ymmärrystä, ettei kehityskeskustelu ole yksisuuntainen arviointitilaisuus, vaan dialogi, jossa molemmat osapuolet tuovat esiin ajatuksiaan.
Keskeiset asiat, jotka työnantajan tulisi huomioida kehityskeskustelussa:
VALMISTAUTUMINEN: Perehdy työntekijän suoritukseen, aiempiin keskusteluihin ja mahdollisiin haasteisiin etukäteen. Viesti selvästi miksi keskusteluja käydään. Voit myös antaa keskusteluun orientoivan kysymyksen ennakkoon pohdittavaksi.
AVOIMUUS JA KUUNTELU: Älä vain listaa työntekijän onnistumisia ja kehityskohteita, vaan kuuntele aktiivisesti ja aidosti hänen kokemuksiaan ja toiveitaan. Ole läsnä.
SELKEÄT TAVOITTEET: Keskustelun päätteeksi on hyvä sopia konkreettisista askelista ja tavoitteista, joihin molemmat sitoutuvat.
PERSOONALLISUUDEN HUOMIOIMINEN:Jokainen työntekijä on yksilö, ja heidän vahvuutensa, kehitysalueensa ja työskentelytapansa voivat poiketa suurestikin toisistaan, tämä on hyvä huomioida kaikessa kehityskeskusteluunkin liittyvässä.
ESIMERKKI: Persoonallisuuspiirteiden huomioiminen kehityskeskustelussa
Kuvitellaan kaksi työntekijää, jotka molemmat ovat myyntitehtävissä.
Anna on ekstrovertti ja nauttii asiakaskohtaamisista. Hän saa energiaa ihmisten tapaamisesta ja on parhaimmillaan muuttuvissa vuorovaikutustilanteissa. Kehityskeskusteluun valmistautuessaan esihenkilö muistaa, että tiettyä joustavuutta keskustelussa on hyvä olla, mutta kuitenkin pitää huolen asioiden huolellisesta läpikäynnistä. Esihenkilö on myös huomannut, että Annan innostus voi joskus johtaa siihen, ettei hän dokumentoi asiakastapaamisiaan huolellisesti. Sen sijaan, että esihenkilö vain huomauttaisi tästä, hän ehdottaa ratkaisua: Anna voisi hyödyntää puheentunnistussovellusta muistiinpanojen tekemiseen heti tapaamisen jälkeen.
Mikko puolestaan on analyyttinen ja varovaisempi. Hän tekee perusteellista taustatyötä ennen asiakastapaamisia ja osaa vakuuttaa asiakkaan päätöksentekoa erinomaisella datalla. Toisaalta Mikko kokee joskus vaikeaksi tarttua puhelimeen ja soittaa asiakkaille. Esihenkilö tunnistaa nämä piirteet ja on valmistautunut tapaamiseen datan puolesta selkeästi, vie keskustelua loogisesti eteenpäin, ja antaa Mikolle aikaa perustellen kertoa näkemyksensä. Esihenkilö myös ehdottaa, että Mikolle voitaisiin epävarmuutta aiheuttavien kontaktitilanteiden tueksi hankkia tukea myyntiin erikoistuneelta mentaalivalmentajalta ja Tarvittaessa hän voi myös harjoitella soittoja kollegan kanssa ennen varsinaisia asiakaskontakteja.
Tällainen lähestymistapa ei vain auta työntekijöitä kehittymään, vaan myös lisää heidän motivaatiotaan ja työnsä mielekkyyttä.
Työntekijän rooli kehityskeskustelussa:
Aktiivinen osallistuminen ja itsetuntemus
Onnistunut kehityskeskustelu ei ole pelkästään esihenkilön vastuulla. Työntekijällä on myös tärkeä rooli keskustelun onnistumisessa. Hänen tulisi nähdä kehityskeskustelu mahdollisuutena tuoda esiin omat ajatuksensa, haasteensa ja toiveensa, jotta työpäivät jatkossakin tuntuvat mielekkäiltä.
Keskeiset asiat, joita työntekijän kannattaa huomioida kehityskeskustelussa:
VALMISTAUTUMINEN: Mieti etukäteen, mitkä asiat työssäsi sujuvat hyvin ja mitkä kaipaavat kehittämistä. Jos saat ennakkokysymyksen, mieti vastauksesi ajatuksen kanssa.
AVOIMUUS: Ole rehellinen omista tavoitteistasi ja haasteistasi. Kehityskeskustelu on juuri oikea paikka näiden käsittelemiseen. Teillä on työnantajan kanssa yhteinen tavoite, joka on yrityksen menestys, ja se tapahtuu vain työntekijöiden voidessa työpaikallaan hyvin.
RAKENTAVA PALAUTE: Kehityskeskustelu ei ole vain työnantajan palautehetki, vaan myös mahdollisuus työntekijälle antaa palautetta työolosuhteista, tiimityöskentelystä ja esihenkilön toiminnasta. Kerro myös mikäli koet, että sinulla on joitakin vahvuuksia, joita et nykyisessä työssäsi pääse käyttämään.
SITOUTUMINEN SOVITTUIHIN TAVOITTEISIIN: Kehityskeskustelun lopputulos on merkityksellinen vain, jos molemmat yhdessä määrittelette tavoitteen omaan työhösi liittyen. Kerro avoimesti pystytkö sitoutumaan kehityskeskustelussa muotoiltuun tavoitteeseen.
Kehityskeskustelun vaikutus työyhteisöön
Kun kehityskeskustelut toteutetaan hyvin, ne eivät ainoastaan paranna yksittäisten työntekijöiden suoriutumista, vaan myös koko organisaation ilmapiiriä. Työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi, ja työnantaja saa arvokasta tietoa siitä, miten työympäristöä voi kehittää. Hyvinvoiva työyhteisö koostuu hyvinvoivista yksilöistä.
Kehityskeskustelu ei ole tapa tarkastella mennyttä, vaan ennen kaikkea mahdollisuus tulevaisuuden menestyksen rakentamiseen. Kun sekä työnantaja että työntekijä ovat valmiita avoimeen ja rakentavaan keskusteluun, kehityskeskusteluista tulee voimavara, joka edistää niin henkilökohtaista kasvua kuin organisaation menestystä.
Selkeät kymmenen vinkkiä onnistuneeseen kehityskeskusteluun löydät TÄÄLTÄ »
Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja
Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.
Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.
Vastaa