Mentaalivalmennus – tuttua urheilusta
Mentaalivalmennus on käsitteenä kenties tutumpaa urheilun maailmasta. Siellä mentaalivalmennusta käytetään, kun halutaan saada lisää voimavaroja urheilijan käyttöön ja parantaa tekemisen tasoa.
Mentaalivalmennuksen menetelmillä voidaan kuitenkin vaikuttaa positiivisesti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin myös kaikilla muilla elämänaloilla. Sen keinoin voidaan parantaa ihan jokapäiväisessä arjessa mm. itsetuntemusta, itsejohtamista, vuorovaikutustaitoja, resilienssiä, jaksamista, palautumista, suunnan ja tavoitteiden määrittelyä sekä niiden saavuttamista.
Yritysmaailmassa näitä keinoja voidaan käyttää sekä yksilön, tiimiin, esimies–alais -suhteiden ja ihan koko organisaation tasolla. Yksilö on kuitenkin aina kaiken keskiössä, sillä jokaisella ihmisellä on työyhteisössä sekä oikeus että velvollisuus voida hyvin. Ja jos yksilö ei voi hyvin, se vaikuttaa myös hänen työyhteisönsä suorituskykyyn.
Mentaalivalmennus ei ole terapiaa, jota hoitaa terveydenhuollon tai työterveyden henkilökunta. Terapia katsoo taaksepäin, mentaalivalmennuksen katseen ollessa coachingin ja työnohjauksen tapaan vahvasti tästä hetkestä tulevaisuuteen. Mentaalivalmennus on hyvin ratkaisukeskeinen ja käytännönläheinen toimintamalli. Sen keinoin saadaan selville yksilön omia vahvuuksia, joiden avulla vahvistetaan itsetuntemusta. Kun ihminen oppii tuntemaan itseään paremmin, on helpompi myös johtaa itseään erilaisissa tilanteissa ja tehdä niitä pieniä, oikeita valintoja arjessa, jotka ylläpitävät omaa hyvinvointia ja vievät kohti tavoitetta. Jos tavoite on epäselvä, mentaalivalmennuksen avulla selvitetään omia motivaatiotekijöitä sekä arvoja, joiden selvittämisen jälkeen myös tavoitteiden määrittely ja itselle merkityksellisten asioiden valitseminen on helpompaa. Kun tekee merkityksellisiä asioita, silloin myös jaksaa elämässä paremmin.
Me Suomen Mentaalivalmennuksessa käytämme valmennuksiin niiden tarpeesta riippuen sekä mentaalivalmennuksen, coachingin että työnohjauksen välineitä. Yksilöiden vahvuuksien selvittämiseen käytämme valmennuksellisten keskustelujen ohella motorisen profiilin kartoitusta, Keski-Euroopassa huippu-urheilussa kehitettyä Action Types® -menetelmää (tästä myöhemmin lisää).
Kun ihminen oppii tuntemaan itseään, lisääntyy myös ymmärrys siitä, että olemme kaikki yksilöinä erilaisia. Samanlaisilla arjen valinnoilla toinen ihminen uupuu ja toinen saa energiaa, koska meidän luontaiset taipumukset ja toimintamallit, informaation hakumenetelmät, päätöksenteko ja tavat kommunikoida ovat erilaisia. Kun ymmärrämme tämän ainutlaatuisuuden, meidän on helpompi ymmärtää erilaisia ihmisiä ympärillämme ja vuorovaikutustaidot paranevat. Tämä auttaa myös asiakassuhteissa ja myynnissä, jos pystymme paremmin ymmärtämään asiakkaiden tarpeet ja motivoimaan heidät päätöksentekoon, voimme tarjota ratkaisuja yksilöllisillä ja heille sopivilla tavoilla.
Ajattelu on liikkeen sivutuote
Ehkäpä olet urheilusuorituksia seuratessa myös nähnyt, miten vaikkapa hyppylajeissa urheilija käy suorituksensa läpi mielikuvina ennen varsinaista suoritusta, tai alppihiihtäjä huipulla vuoroaan odottaessa käy läpi rataa kehoaan sen mukaisesti liikutellen?
Mitäpä luulet, käyvätkö he noissa hetkissä läpi epäonnistuneita ylityksiä tai porttien ohi ajautumisia? Ei, kyllä he ovat mielessään onnistuneissa hetkissä, siinä miten keho ja mieli niissä toimii. Tämä on vain yksi mentaalisen mielikuvaharjoittelun muoto, jota voi hyvin soveltaa myös työelämässä: tärkeän esityksen tai työhaastattelun koittaessa käydään mielessä läpi aikaisempia onnistumisia, miltä niissä tilanteissa tuntui, miltä tuntui tilanteen jälkeen, kun tiesi niiden menneen hyvin. Saavuttamalla tuon tunnetilan, onnistumisen mahdollisuudet edessä olevassa tilanteessa kasvavat huomattavasti, koska itseluottamus paranee ja epäonnistumisen pelko häiritsee vähemmän.
Kaikilla ei kuitenkaan ole kaikista kohdattavista tilanteista näitä onnistuneita mallittamisen keinoja taustalla, mutta onneksi silloinkin mieltä voi rauhoittaa erilaisilla tavoilla. Ja maailman ollessa jatkuvassa, yhä kiihtyvässä muutoksessa, näitä tilanteita tulee vastaan yhä useammin meille kaikille. Emme useinkaan voi vaikuttaa itse tapahtumaan, joka saa kehomme ja mielemme reagoimaan, mutta sen sijaan voimme muuttaa mentaalista malliamme, käsitystämme tuosta tapahtumasta.
Mentaalivalmennuksessa käytetään paljon elimistön rentouttamista; ei ainoastaan lyhytkestoisissa stressaavissa tilanteissa, vaan hermoston tasapainottamiseksi pidempäänkin kestäneissä kuormittavissa tilanteissa. Tasapaino on yksi mentaalivalmennuksen tavoitteista, kaikissa erilaisissa toimintaympäristöissä. Valmennettavan tasapainoa haetaan kokonaisuutena elämän eri osa-alueilta, sillä vaikka meillä on erilaisia rooleja eri ympäristöissä, ei yksi rooli voi kokonaan olla vaikuttamatta toiseen. Jos jonkin elämän osa-alueen epätasapaino painetaan pitkäksi ajaksi syrjään, seuraa siitä pidemmän päälle sivuun siirretty ahdistus, joka muuttuu uupumukseksi, vaikuttaen silloin väistämättä kaikkiin muihinkin rooleihin. Siksi on tärkeää, että vaikka elämässä olisi hetken aikaa epätasapainoa ja kaikki tuntuisi olevan kaaoksessa, pidetään omasta palautumisesta huolta päivittäin. Palautuminen tarkoittaa erilaisille ihmisille yksilöllisiä keinoja, joita mentaalivalmennuksen avulla selvitetään ja toteutetaan.
Ihmisen ollessa kehon ja mielen kokonaisuus, ei mieltä, eli mentaalista puolta voi huoltaa ja valmentaa ilman kehoa, ja toisaalta fyysinen hyvinvointi vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Mentaalivalmennuksen keinot sekä toisaalta hyödyt ovat myös fyysisiä. Ei voi olla toista ilman toista, koska ihminen on kokonaisuus. Käyttämämme Action Types® -mallin mukaisesti: ajattelu on liikkeen sivutuote.
Valmennuksen roolit ja yhteiset tavoitteet
Jotta voidaan varmistua siitä, että valmennuksella ylipäätään on vaikuttavuutta, täytyy valmennuksen tavoite olla yhteinen ja selvä kaikille siihen osallistuville osapuolille. Jos kyse on yrityksestä, valmentajan tulee selvittää tilaajan tavoite, jonka saavuttamiseksi tulee koko organisaatio sitouttaa mukaan. Tämä tapahtuu parhaiten siten, että keinoja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi haetaan ruohonjuuritasolta, jolloin sitoutuminen on yhteinen.
Ajattelumallin muutos on hyödyllinen menetelmä myös työelämän muutoksissa ja vaatimusten lisääntyessä; ei riitä, että muuttuvassa ympäristössä tehdään samalla tavalla aina vain enemmän ja nopeammin, vaan selviytyäkseen ja menestyäkseen on työyhteisössä löydettävä vaihtoehtoisia ajattelumalleja. Lisäksi tärkeää on valmennukseen käytettävä riittävä aika; ei siis ylimääräistä, muttei toisaalta voida olettaa, että vaikuttavuutta saataisiin aikaan yhdellä inspiroimisluennolla. Valmennus on matka, jonka aikana on rakennettu luottamus ja ymmärrys, jonka aikana valmentaja osaa kysyä ne oikeat kysymykset, jotka motivoivat valmennettavia löytämään vastaukset, ja kulkemaan sitoutuneesti kohti yhdessä sovittua suuntaa. Matkakaan ei juuri koskaan ole suoraviivainen, vaan täytyy varautua siihen, että joskus täytyy ottaa yksi askel sivuun oppiakseen, jotta voi jatkaa useamman askeleen eteenpäin. Siksi on tärkeää, että valmentaja seuraa matkalla mukana, jotta tarvittaessa on saatavissa tukea suunnan varmistamiseksi ja korjaamiseksi.
Mentaalivalmentajan tehtävä on valmennustilanteen lähtökohdista riippuen: innostaa valmennettava muutosmatkalle mukaan, oivalluttaa hänet löytämään oma motivaationsa sekä tavoitteensa ja varmistaa tarvittava tuki seurannalla, jotta valmennuksella saadaan tuloksia aikaan. Olipa kyseessä sitten yksilö- tai organisaatiovalmennus ja valmennuksen aiheena mikä tahansa muutosta vaativa asia tai toimintamalli.
Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja
Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.
Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.
Vastaa