
Anna on kiireinen asiantuntija, jonka päivät täyttyvät monenlaisista vaativista tehtävistä, joiden aikataulutus aiheuttaa usein haasteita. Hän on juuri tullut aamupäivän palaveriputkesta, syönyt nopeasti lounaan, samalla silmäillen sähköpostilaatikkonsa uudet viestit. Parhaillaan hänen pitäisi valmistautua iltapäivän tärkeään tapaamiseen, mutta hän tuntee olonsa stressaantuneeksi. Hänen keskittymiskykynsä on laskenut, ja mieli harhailee menneiden palaverien sisällöissä, sähköposteissa, kahvikupillisen hakemisessa ja tulevissa tehtävissä. Hänen on vaikea rauhoittua ennen seuraavaa tärkeää tapaamista.
Ratkaisu:
Anna muistaa pari viikkoa sitten tiimipäivillä kokeillun keinon, ja päättää tehdä yksinkertaisen syvähengitysharjoituksen, ennen kuin tarttuu seuraavaan työtehtävään: Hän istuu tuoliinsa mukavasti, jalat tukevasti lattiassa, ottaa silmälasit pois silmiltään, sulkee silmänsä ja keskittyy hengitykseensä. Hän hengittää syvään nenän kautta laskien samalla viiteen, pidättää hengitystä hetken ja hengittää hitaasti ulos laskien seitsemään. Hän toistaa tätä samaa noin viiden minuutin ajan.
Lopettaessaan näin lyhyen ja yksinkertaisen harjoituksen Anna huomaa fyysiset hyödyt rauhoittuneena sydämen sykkeenä ja vähentyneenä lihasjännityksenä. Mieli on selkiytynyt, stressin tunne on hellittänyt ja keskittymiskyky parantunut, on helpompi tarttua ja jäsennellä tulevan tapaamisen asiat mielessään läppärin ruudulle. Anna tuntee itsensä virkistyneeksi ja luottaa, että pystyy valmistautumaan tehokkaasti seuraavaan tapaamiseen. Huikea ero siihen stressaantuneeksi tunteneeseen Annan vain viisi minuuttia aikaisemmin!
Miksi harjoitus toimii?
Syvähengitys aktivoi vagushermon, joka tukee kehon parasympaattista hermostoa. Tämä laskee stressihormonitasoja ja palauttaa kehon tasapainotilaan. Harjoitus myös katkaisee murehtimisen kierteen ja palauttaa Annan nykyhetkeen, mikä parantaa hänen kykyään kohdata tulevat haasteet rauhallisemmin.
Mitä kehossamme ja elimistössämme tapahtuu rentoutusharjoituksen aikana?
Rentoutusharjoitukset aktivoivat kehon tahdosta riippumattoman parasympaattisen hermoston osan, joka vastaa kehon palautumisesta, ”lepää ja lataudu” -tilasta. Toisin kuin sympaattinen hermosto, joka käynnistää stressivasteen, parasympaattinen hermosto edistää rauhoittumista, sydämen sykkeen laskemista, ruoansulatuksen normalisoitumista ja hormonitasapainon palautumista.
Yksinkertaisen rentoutus- ja läsnäoloharjoitusten aikana elimistössä tapahtuu todella monia asioita, jotka edistävät hyvinvointia ja auttavat palautumisjärjestelmämme toimintaa monin tavoin.
Hengitys rauhoittuu:
Hengityksen rytmi hidastuu ja syvenee, jolloin hapenottokyky paranee ja hiilidioksidin määrä veressä tasapainottuu. Tämä lisää hapensaantia kudoksiin ja vähentää hengityksen pinnallisuutta, joka liittyy stressiin. Hengitysteiden kireys vähenee ja tuo rauhallisuuden tunteen. Hengityksen rytmi aktivoi vagushermoa, joka edistää rentoutumista ja tasapainottaa elimistön toimintaa.
Sydämen syke hidastuu:
Sydän lyö rauhallisemmin ja tehokkaammin. Verenpaine laskee, mikä puolestaan vähentää sydän- sekä verisuonijärjestelmän kuormitusta.
Verenkierto jakautuu tasaisemmin
koko kehoon, erityisesti ruoansulatuselimistöön ja muihin palautumiselle keskeisiin järjestelmiin.
Ruumiinlämpö tasaantuu:
Verenkierto ohjautuu pois raajoista, takaisin kehon sisäosiin, mikä tukee ruoansulatusta ja sisäelinten toimintaa.
Ruoansulatus vilkastuu:
Parasympaattinen hermosto edistää ruoansulatuksen toimintaa, mikä voi helpottaa esimerkiksi vatsan kiputiloja.
Lihasjännitys vähenee:
Kehon stressaantuneet lihakset rentoutuvat. Esimerkiksi niska, hartiat ja kasvot ovat alueita, joissa stressi usein ilmenee ja joiden jännitys useimmiten purkautuu ensin.
Stressihormonit vähenevät:
Kortisolin ja adrenaliinin tasot laskevat. Tämä vähentää kehon tulehdustilaa ja tukee immuunijärjestelmän toimintaa.
Mielihyvähormonit lisääntyvät:
Rentoutuminen lisää palautumista tukevien hormonien, kuten serotoniinin ja oksitosiinin eritystä, jotka vaikuttavat mielialan paranemiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Aivojen aktiivisuus muuttuu:
Aivotoiminta siirtyy alfa-aaltojen alueelle, mikä liittyy rauhallisuuteen ja rentoutumiseen. Samalla mantelitumakkeen aktiivisuus, joka liittyy pelko- ja stressireaktioihin, vähenee. Samanaikaisesti myös etuaivokuori, jonka toiminta liittyy itsehillintään ja päätöksentekoon, aktivoituu paremmin stressitasojen laskiessa.
Kuten kattavasta listasta voimme huomata, tapahtuu meissä elimistön rentoutuessa merkittäviä fysiologisia ja neurologisia muutoksia, jotka palauttavat tasapainoa ja edistävät hyvinvointiamme. Näitä muutoksia ohjaa erityisesti parasympaattinen hermosto, joka aktivoituu levossa. Vastaavasti sympaattinen hermosto ottaa ohjausvastuun kehostamme silloin kun tarvitaan toimintaa.
Miksi nämä muutokset ovat tärkeitä?
Rentoutuminen auttaa kehoa palautumaan stressitiloista, silloin kun sympaattinen hermosto on ollut ohjaksissa liian pitkään. Rentoutusharjoitukset ehkäisevät sairauksia ja tukevat henkistä hyvinvointia. Säännöllinen rentoutuminen parantaa kykyä hallita stressiä ja vahvistaa resilienssiä haastavissa tilanteissa.
Stressin jatkuessa ilman palautumista pitkäkestoisesti, kertyy kehoon liiallisesti kortisolia, mikä voi johtaa krooniseen uupumukseen, univaikeuksiin ja immuunijärjestelmän heikkenemiseen. Rentoutuminen toimii elimistömme tasapainottavana voimana, ehkäisten näitä pitkäaikaisia haittoja.
Tutkimukset ovat todenneet säännöllisen rentoutumisen toimivan tehokkaasti mm. verenpainetta laskevana ja sydänsairauksia ehkäisevänä keinona. Rentoutuminen voi myös vähentää pitkäaikaisia, matalia tulehdustiloja ja lisätä elimistön kykyä torjua infektioita. Lisäksi rentoutumisen on todettu vähentävän kipukokemusta, erityisesti kroonisten kipujen, kuten selkäkivun tai päänsäryn yhteydessä. Parasympaattisen hermoston aktivoituessa myös ruoansulatuselimistön toiminta paranee ja vatsakivut voivat helpottua.
Rentoutuksella on todettu myös olevan monia tärkeitä psyykkisiä hyötyjä. Rentoutumis- ja tietoisuustaidot, (rentoutuminen, mindfulness ja meditaatio), voivat vähentää ahdistuksen ja masennuksen oireita. Rentoutumistekniikat voivat olla myös osa traumaterapian kokonaisuutta, helpottaen autonomisen hermoston tasapainottumista. Hyvän olon hormonien, kuten serotoniinin ja dopamiinin, tuotannon lisääntyessä mieliala kohenee. Keskittymiskyky ja luovuus paranevat rentoutumisen avulla. Rentoutuminen myös vähentää unettomuutta ja lisää syvän unen vaiheita, eli unen laatu paranee.
Itsensäjohtamisessa ja vuorovaikutuksessa rentoutumisen hyödyt näkyvät mm. impulssikontrollin kasvamisena, joka näkyy parempana ja harkitumpana päätöksentekona. Rentoutunut mieli vähentää ärtyneisyyttä, mikä heijastuu positiivisena myös vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin.
Rentoutumisharjoitukset lisäävät myös resilienssiä ja kykyä palautua vastoinkäymisistä.

Miten kävi Annan?
Rentoutumisen monipuolisen tehon totesi Annakin jo lyhyen hengitysharjoituksen avulla. Kokemuksesta innostuneena, hän päätti painaa tämän muistijäljen mieleensä ja ottaa hengitys- ja rentoutusharjoitukset säännölliseksi osaksi arkeaan. Näin Anna huomasi työtehonsa paranevan. Hän myös ihmetteli muutaman viikon jälkeen, kun huomasi nukkuvansa paljon paremmin, mikä vaikutti erittäin positiivisesti kokonaisvireystilaan. Työkaveritkin huomasivat Annan mielialan kääntyneen positiivisemmaksi ja vuorovaikutuksen hänen kanssaan muuttuneen vapautuneemmaksi ja sujuvammaksi. Lisäksi Anna oivalsi itse, että näin toimiessaan hän pienensi omaa riskiään ajautua työuupumukseen, joka vanhaa toimintamallia jatkamalla olisi voinut olla jo lähellä.
Rentoutusharjoitukset ovat erittäin helppo ja luonnollinen tapa edistää terveyttä ja hyvinvointia. Niiden tehokkuus perustuu pitkälti siihen, että ne auttavat kehoa ja mieltä palaamaan tasapainotilaan, joka tukee elimistön palautumista ja toimintakykyä. Rentoutuminen ei siis ole ainoastaan hyödyllistä vaan toimintakyvyn säilyttämiseksi välttämätöntä. Ja kaiken hyvän lisäksi, yksinkertaiset rentoutusharjoitukset eivät edes maksa mitään, ainoastaan pienen hetken aikaasi. Ajan investoimisella rentoutusharjoituksiin on kuitenkin erinomaiset tuotto-odotukset.
Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja
Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.
Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.
[…] Lue lisää rentoutusharjoituksen hyödyistä […]