Hyvinvointi alkaa itsetuntemuksesta. Kun ymmärrämme, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja mitkä ovat vahvuutemme, voimme tehdä parempia valintoja. Paremmat valinnat tukevat jaksamistamme ja kokonaisvaltaista hyvinvointiamme.
Itsetuntemuksen kehittäminen ei ole pelkästään itsereflektion harjoittamista, vaan se on konkreettinen keino arjen haasteista selviytymiseen ja parempaan päätöksentekoon. Itsetunnon kehittäminen parantaa siis elämämme hyvinvointia ja tukee tavoitteiden saavuttamisessa.
Parempia valintoja arjessa
Kun tunnemme itsemme, voimme helpommin tunnistaa, mitkä asiat tuovat meille energiaa ja mitkä vievät sitä. Esimerkiksi, jos tiedämme saavamme voimaa ihmisistä ja ajatuksemme jalostuvat keskustelussa muiden kanssa, on tärkeää, että vuorovaikutustilanteita on arjessa riittävästi. Vastaavasti, jos tiedämme, että jatkuva multitaskaus uuvuttaa meidät, voimme yrittää parhaamme mukaan järjestellä työpäivämme niin, että saamme keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.
Työelämässä tämä näkyy siinä, että osaamme paremmin asettaa rajoja ja sanoa ei asioille, jotka eivät tue tavoitteitamme tai hyvinvointiamme. Hyvä itsetuntemus auttaa myös hahmottamaan, mitkä työtehtävät motivoivat meitä ja millaisessa ympäristössä viihdymme parhaiten. Tämä voi auttaa tekemään parempia uravalintoja ja suuntaamaan työelämää oikeaan suuntaan.
Vahvuuksien hyödyntäminen ja palautumisen ymmärtäminen
Kun tunnistamme omat vahvuutemme, voimme hyödyntää niitä tehokkaammin ja löytää tehtävät, joissa olemme parhaimmillamme. Tämä vähentää turhautumista ja uupumusta, sillä pääsemme käyttämään taitojamme ja tekemään asioita, jotka tuntuvat luontevilta. Samalla ymmärrämme paremmin, mitkä tilanteet ovat meille erityisen kuluttavia ja miten voimme palautua niistä tehokkaasti.
Esimerkiksi myyntityössä toimiva henkilö, joka tietää olevansa vahvimmillaan asiakaskohtaamisissa, mutta väsyvänsä pitkäkestoisesta raportoinnista, voi suunnitella päivänsä niin, että hän tekee hallinnolliset tehtävät silloin, kun energia on korkeimmillaan ja varaa iltapäivälle enemmän tapaamisia. Toisaalta asiakaspalvelutyössä työskentelevä voi oppia tunnistamaan, mitkä kohtaamiset ovat hänelle henkisesti kuormittavia ja millaisia taukoja hän tarvitsee palautumiseen.
Itsetuntemus ja vuorovaikutus
Kun ymmärrämme paremmin omia tunteitamme ja toimintatapojamme, voimme myös parantaa vuorovaikutustaitojamme. Itsetuntemus auttaa meitä tunnistamaan, miten reagoimme erilaisiin tilanteisiin ja ihmisiin, ja voimme harjoitella tietoisempaa reagointia haastavissa vuorovaikutustilanteissa.
Esimerkiksi, jos tiedämme olevamme järjestelmällisiä ja analyyttisia, voimme ymmärtää paremmin, miksi spontaanit ja impulsiiviset kollegat saattavat joskus turhauttaa meitä. Samalla spontaani ihminen voi oppia ymmärtämään, miksi järjestelmällinen työparinsa kaipaa selkeää suunnittelua ja rakenteita.
Kotona päivällispöydässä tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että huomaa perheenjäsenen tarvitsevan hetken rauhaa työpäivän jälkeen ennen keskusteluun osallistumista, sen sijaan että tulkitsisi tämän hiljaisuuden välinpitämättömyydeksi. Pienet oivallukset itsetuntemuksen kautta voivat parantaa ihmissuhteita merkittävästi.
Itsetuntemus, motivoituminen ja oman polun löytäminen
Itsetuntemus on avain myös motivaatioon. Kun tiedämme, mikä meitä aidosti innostaa ja millaiset tavoitteet ovat meille merkityksellisiä, on helpompaa sitoutua niihin pitkäjänteisesti. Motivaatio ei synny ainoastaan ulkoisista palkkioista, vaan siitä, että koemme tekemisemme merkitykselliseksi.
Kun tunnistamme omat arvomme ja kiinnostuksemme kohteet, voimme tehdä valintoja, jotka vievät meitä eteenpäin omalla polullamme. Tämä voi tarkoittaa työtehtävien muokkaamista, uusien taitojen oppimista tai jopa isompia uramuutoksia, jotka tukevat paremmin omaa hyvinvointiamme ja jaksamistamme.
Lisäksi, jos tunnistamme, että motivoidumme esimerkiksi sisäisestä kilpailusta, voimme rakentaa itsellemme motivoivia tavoitteita työpäivien sisällä ja pidemmällä aikajänteellä. Jos taas motivaatiotekijämme on vaikkapa yhdessä tekeminen, on tärkeää, ettemme istu liikaa yksin etätöissä ruudun äärellä, vaan hakeudumme tehtäviin, jossa on tiimi aktiivisesti ympärillä.
Lopulta hyvä itsetuntemus ei ole vain itsetutkiskelua, vaan se on käytännöllinen taito, joka auttaa meitä elämään tasapainoisempaa ja merkityksellisempää elämää. Kun tiedät, kuka olet ja mitä tarvitset, voit tehdä parempia valintoja niin arjessa, työssä kuin ihmissuhteissakin.
Joskus tuon itsetuntemusmatkan aloittaminen saattaa jopa pelottaa, koska emme halua kohdata itseämme. Pelkäämme, että vastaan voi tulla muutostarpeita, joita varten reaktiiviset aivomme eivät ole alun perin suunniteltu. Muutosten tekeminen vaatiikin rohkeutta. Toisaalta, kun ymmärtää muutoksen tarpeen ja omat motivaatiotekijänsä, on myös mahdollisesti tarvittavaa muutosrohkeuttakin helpompi kerätä.
Jos kiinnostut selvittämään lisää omia motivaatiotekijöitäsi, ajatus- ja toimintamallejasi, meillä on tarjota sinulle myös kiinnostava tutkimusmatka itseen Action Types® -menetelmän avulla, jossa selvitämme kehon kautta luontaisia vahvuuksiasi. Voit lukea menetelmästä lisää täältä: https://suomenmentaalivalmennus.fi/mika-on-actiontypes-approach-ata/
Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja
Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.
Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.
Vastaa