Suomen Mentaalivalmennus

mentaali.fi

Blogi

Mikä on ActionTypes® Approach (ATA)?

Mentaalivalmennus
ActionTypes® Approach – kohti omaa potenitaali

ActionTypes® Approach (ATA) on menetelmä, joka auttaa tunnistamaan yksilöiden luontaiset tavat toimia, ajatella ja reagoida eri tilanteissa. ATA yhdistää toiminnallisen neurotieteen, psykologian ja liikkeen analysoinnin, ja sitä hyödynnetään laajasti myynnissä, urheilussa, itsetuntemuksen kehittämisessä sekä jaksamisen tukemisessa.

ATA:n avulla kartoitetaan ihmisen kehosta motorinen profiili (ActionTypes®) koordinaatiotestein. Motorisen profiilin kautta saamme selville miten yksilö toimii, ajattelee ja motivoituu. Keho ja mieli kulkevat yhdessä, joten niitä ei voida erottaa. Moni ihmettelee miten saamme luontaisen ajattelutavan kehosta, niin on hyvä muistaa, että ajattelu on luontaisen liikkeen sivutuote. Ajatus on siis sisäistä liikettä.

ATA tarjoaa konkreettisia työkaluja yksilön ja tiimien vahvuuksien hyödyntämiseen, mikä johtaa parempiin tuloksiin niin yksilön kuin tiimienkin osalta.

Mikä siis on ActionTypes® Approach?

Ja mitä hyötyä on käyttää ATA:a osana valmennusprosessia? Kun tutkimme ihmisten tapaa toimia, ajatella ja reagoida erilaisissa tilanteissa, yksi kiehtova näkökulma on ActionTypes® Approach (ATA). Mutta mitä tarkalleen ottaen on ja miten sitä voidaan hyödyntää?

Tässä blogikirjoituksessa sukellamme ATA:n maailmaan ja avaamme, miksi se voi olla mullistava työkalu niin urheiluvalmennuksessa, henkilökohtaisessa elämänhallinnassa kuin yritysmaailman tiimin valmentamisessa.

ActionTypes® Approach – Keho ja tasapaino

Määritelmä: Mitä ATA on?

ActionTypes® Approach (ATA) on menetelmä, joka keskittyy yksilön motoriikkaan, persoonallisuuteen ja toimintatapoihin eri tilanteissa.

Se yhdistää neurotieteen, psykologian ja liikkeen analyytiikan. ATA auttaa tunnistamaan yksilön motoriset taipumukset, jotka heijastavat myös kognitiivista ajattelua ja päätöksentekoa.

ATA:n avulla parannat itsesi tuntemista kehollisesti ja henkisesti. Yksilöllinen ActionTypes@ -profiili eli toimintaprofiili, perustuu hermoston, motivaatiotekijöiden ja havainnointikyvyn eroihin.

ATA-menetelmä auttaa hahmottamaan yksilöiden vahvuuksia ja haasteita sekä rakentamaan optimaalisen toimintaympäristön, joka tukee yksilön suoriutumista.

ActionTypes® Approachin pääperiaatteet

1. Persoonallisuus ja tapa toimia

ATA:n ytimessä on ajatus siitä, että jokaisella ihmisellä on oma tapansa toimia ja oppia. Toimintamallit huomioivat mm. sen, kuinka yksilöt prosessoivat tietoa ja millaisia strategioita he käyttävät ongelmien ratkaisuun.

2. Kehon ja mielen yhteys:

ATA lähestyy toimintaa ja liikettä kokonaisvaltaisesti. Fyysiset toiminnot (asennot, koordinaatio ja reaktiot) kytkeytyvät yksilön kognitiivisiin ja emotionaalisiin piirteisiin.

3. Yksilöllisyys oppimisessa:

ATA:n avulla valmentajat voivat räätälöidä opetusmenetelmänsä yksilön tarpeisiin. Joku voi olla aluksi enemmän sivustaseuraaja, kun taas toinen oppii kokeilemalla ja tekemällä itse.

ActionTypes® Approach – Itsensä tunteminen ja oppiminen
ActionTypes® Approach – Bertrand Théraulaz
Bertrand Théraulaz, 1962, Sveitsi
ActionTypes® Approach – Ralph Hippolyte
Ralph Hippolyte 1949, Ranska

ActionTypes@ Aproachin taustaa

ATA kehitettiin vuonna 1989 Ralph Hippolyten ja Bertrand Théraulaz’in toimesta, ja se keskittyy yksilön ainutlaatuisen identiteetin harmoniseen kehittämiseen.

Molemmat herroista toimi Ranskan naisten lentopallomaajoukkueen valmentajina. ATA kehitettiin aluksi huippu-urheilun parissa ja myöhemmin sitä on jalostettu myös yritysmaailmassa.

ATA-kartoitusten avulla tunnistetaan yksilölliset motoriset preferenssit, jotka heijastavat myös kognitiivisia ja päätöksentekoon liittyviä malleja. Ymmärtämällä nämä preferenssit, valmennusta ja koulutusta voidaan mukauttaa vastaamaan yksilön luonnollisia taipumuksia, mikä parantaa yksilön oppimista ja suorituskykyä.

Toiminnallisen neurotieteen avulla voidaan tunnistaa yksilön motorinen profiili eli ActionTypes®. Motorinen profiili heijastaa paitsi yksilön luontaista liikkumistapaa, myös kognitiivista ajattelua ja päätöksentekoa. Se tarjoaa näkemyksen siitä, miten yksilö yleensä lähestyy asioita.

Mihin ATA:ta käytetään?

ATA:ta voidaan soveltaa monilla eri elämänalueilla, kuten urheilussa, koulutuksessa, työyhteisöissä ja elämänhallinnassa.

1. Urheiluvalmennus

ATA on erityisen suosittu urheiluvalmennuksessa, jossa yksilöiden toimintamallit auttavat valmentajia ymmärtämään yksilöiden oppimis- ja suoritustapoja.

Kun kunnioitetaan yksilön luontaista liikkumistapaa, voidaan optimoida liikettä nopeuden ja tuottavuuden näkökulmasta sekä välttyä loukkaantumisilta.

Vahvuuksiin keskittyminen estää keskinkertaisuuden ja tuo esiin yksilön potentiaalin. Bertrand Théraulaz ja Ralph Hippolyte olivat Lontoon Olympialaisissa 2012 monen urheilijan taustalla osana valmennustiimiä ja heidän urheilijansa saavuttivat 12 olympiamitalia kisoista.

Jääkiekossa Sveitsiläinen jääkiekon valmennusyritys Prokeycoach toimii monen NHL pelaajan henkilökohtaisen valmennuksen taustalla (mm. Roman Josi, Nino Niederraiter) ja ActionTypes® on ollut osa Sveitsin jääkiekkomaajoukkueen valmennusfilosofiaa pitkään.

ActionTypes® Approach – Urheiluvalmennuksessa
ActionTypes® Approach – Työelämässä

2. Työyhteisöt ja johtaminen

ATA auttaa myös työyhteisöissä. Kun kyetään ymmärtämään yksilön erilaisia toimintatapoja, tarpeita ja erilaisuutta, kyetään parantamaan tiimin tuottavuutta, vuorovaikutusta ja tiimikoheesiota. Valjastamalla jokaisen yksilön vahvuudet ja erilaisuus tehokäyttöön, lisätään myös yksilöiden hyvinvointia. Hyvinvoiva yksilö on aina myös tuottavampi.

Myynnin näkökulmasta tulee myös ymmärtää miten erilaiset yksilöt luontaisesti myyvät ja ostavat, miten markkinointia suunnataan ostokäyttäytymisen optimoimiseksi. 

3. Jaksaminen, palautuminen ja hyvinvointi

ATAn avulla pystytään löytämään yksilön luontaiset keholliset keinot palautumiseen ja tasapainottamaan hermoston toimintaa.

Eri motorisilla profiileilla on erilaiset tarpeet ja keinot palautua. Kehotietoisuus auttaa yksilöitä tunnistamaan omia haasteitaan ja huolehtimaan palautumisestaan niin henkisen kuin fyysisen kuormituksen tasapainottamiseksi.

ActionTypes® Approach – Palautuminen ja resilienssi
ActionTypes® Approach – Oppiminen

4. Koulutus ja oppiminen

ActionTypes® Approach auttaa myös opettajia ymmärtämään oppilaidensa yksilöllisiä oppimistyylejä ja tarpeita. Se mahdollistaa opetuksen räätälöinnin kunkin oppijan erityispiirteet huomioiden. Siinä missä toinen voi oppia parhaiten kokeilemalla, toinen voi oppia visalisoimalla ja kolmas tarkkailemalla.

ATA edistää tehokasta ja mielekästä kehittymistä niin urheilussa, koulussa kuin työelämässä.

Jouko Mikkola
mentaalivalmentaja
ActionTypes® Approach Certified Practioner

Kirjoittaja Jouko Mikkola on Suomen Mentaalivalmennuksen toinen perustaja ja ActionTypes® Approach Certified Practioner, joka hyödyntää ATA:a päivittäisessä valmennuksessa niin yritys- kuin yksilötasolla.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

LISÄTIETOA ACTIONTYPES® APPROACHISTA:
» actiontypes.com
» What is ActionTypes® (YouTube) 
» ActionTypes® in Sports (YouTube)

Rentoutusharjoitus viikon jokaiselle päivälle

Hyvinvointi Jaksaminen Palautuminen Resilienssi
Rentoutusharjoitus on helppo tapa palautua arjen keskellä.

Rentoutusharjoitus on yksinkertainen ja helppo toteuttaa päivittäin. Jokainen meistä voi hyödyntää rentoutusharjoitusta kiireisen arjen keskellä ilman erityisiä välineitä tai suuria valmisteluja.

Tästä saat viikon jokaiselle päivälle lyhyen vinkin tai helpon idean, joista voit valita suosikkisi tai kehittää niistä inspiroituneena ihan oman tapasi.
Rentoutusharjoitukset eivät vaadi täydellisyyttä, tärkeintä on, että pysähdyt ja kokeilet.

Rentoutusharjoitus 1; Syvähengitys

PÄIVÄ 1: Syvähengitys

Miten tehdä?

Istu tai makaa mukavassa asennossa. Sulje silmäsi ja hengitä hitaasti nenän kautta sisään laskien neljään. Pidätä hengitystä hetken ja hengitä ulos suun kautta laskien kuuteen. Toista tämä 5–10 kertaa.

Hyöty:

Stressihormonien eritys vähenee ja rauhoittaa mieltä nopeasti.

PÄIVÄ 2: Kehon tietoisen rentouttamisen harjoitus

Miten tehdä?

Sulje silmäsi ja käy mielessäsi kehon eri osat läpi. Aloita varpaista ja etene vähitellen ylöspäin. Jännitä kutakin kehon osaa kevyesti muutaman sekunnin ajan ja rentouta se sitten.

Hyöty:

Vähentää lihasjännitystä ja auttaa palautumaan fyysisestä kuormituksesta.

Rentoutusharjoitus 2; Kehon tietoinen rentouttaminen

PÄIVÄ 3: Mielikuvaharjoitus

Miten tehdä?

Sulje silmäsi ja kuvittele itsesi rauhalliseen paikkaan, jossa sinun on hyvä olla. Kuten metsään, rannalle tai niitylle.

Kuvittele ympäristö yksityiskohtaisesti: miltä tuuli tuntuu ihollasi, miltä ilma tuoksuu ja mitä ääniä kuulet. Anna mielesi vaeltaa mielikuvassa muutaman minuutin ajan.

Hyöty:

Vähentää stressihormonien eritystä ja rauhoittaa mieltä nopeasti.

PÄIVÄ 4: Minimeditaatio

Miten tehdä?

Aseta ajastin 2–5 minuutiksi. Istu hiljaa ja keskity hengitykseesi tai toista mielessäsi rauhoittavaa sanaa, kuten ”rauha” tai ”keveys”. Jos ajatuksesi harhailevat, palauta huomiosi lempeästi takaisin hengitykseen tai sanaan.

Hyöty:

Auttaa katkaisemaan kiireen tunteen ja keskittymään nykyhetkeen.

Rentoutusharjoitus 4; Minimeditaatio
Rentoutusharjoitus 5; Lyhyt vennyttely

PÄIVÄ 5: Lyhyt venyttely

Miten tehdä?

Tee yksinkertaisia, hitaita venytyksiä, kääntämällä niskaa sivuille, vetämällä alaleukaa kohti kaulaa, pyörittämällä hartioita, vetämällä hartioita taakse.

Keskity hengittämään syvään liikkeiden aikana.

Hyöty:

Vapauttaa kireyksiä kehosta ja lisää verenkiertoa, mikä auttaa palautumaan.

PÄIVÄ 6: Luontoyhteys arjessa

Miten tehdä?

Katso ikkunasta ulos tai etsi jokin mielestäsi kaunis luontokuva. Mielikuvittele miltä maisemassa tuoksuu, mitä siellä kuuluu ja mitä värejä näet. Vaihtoehtoisesti voit myös mennä hetkeksi ulos, pysähtyä ja kiinnittää huomiota siihen mitä näet, kuulet ja aistit.

Hyöty:

Tutkimusten mukaan luonto vähentää stressiä ja auttaa mieltä rentoutumaan.

Rentoutusharjoitus viikon jokaiselle päivälle

PÄIVÄ 7: Valitse suosikkiharjoituksesi

Palaa mielessäsi aiempien päivien harjoituksiin, valitse niistä yksi, joka toimi parhaiten tai jota et vielä kokeillut ja toteuta se. Kerro kommenteissa minkä harjoituksen valitsit. Voit myös jakaa kokemuksia siitä, miten rentoutusharjoitukset kohdallasi toimivat, mikä on sinun tapasi rentoutua?

  • PÄIVÄ 1: Syvähengitys
  • PÄIVÄ 2: Tietoisen rentouttamisen harjoitus
  • PÄIVÄ 3: Mielikuvaharjoitus
  • PÄIVÄ 4: Minimeditaatio
  • PÄIVÄ 5: Lyhyt venyttely
  • PÄIVÄ 6: Luontoyhteys arjessa

Rentouksella on niin paljon terveyshyötyjä, että siitä kannattaa tehdä päivittäinen tapa, esimerkiksi tauko keskellä työpäivää tai hetki ennen nukkumaanmenoa. Rentoutusharjoitukset eivät vaadi täydellisyyttä – tärkeintä on aloittaa!

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

P.S. Lue lisää rentoutusharjoituksen hyödyistä »

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Miksi rentoutuminen on hyödyllistä?

Hyvinvointi Jaksaminen Palautuminen Rentoutuminen Resilienssi
Stressiä? Rentoutuminen ja rentoutusharjoitukset vähentävät stressiä.

Anna on kiireinen asiantuntija, jonka päivät täyttyvät monenlaisista vaativista tehtävistä, joiden aikataulutus aiheuttaa usein haasteita. Hän on juuri tullut aamupäivän palaveriputkesta, syönyt nopeasti lounaan, samalla silmäillen sähköpostilaatikkonsa uudet viestit. Parhaillaan hänen pitäisi valmistautua iltapäivän tärkeään tapaamiseen, mutta hän tuntee olonsa stressaantuneeksi. Hänen keskittymiskykynsä on laskenut, ja mieli harhailee menneiden palaverien sisällöissä, sähköposteissa, kahvikupillisen hakemisessa ja tulevissa tehtävissä. Hänen on vaikea rauhoittua ennen seuraavaa tärkeää tapaamista.

Ratkaisu:

Anna muistaa pari viikkoa sitten tiimipäivillä kokeillun keinon, ja päättää tehdä yksinkertaisen syvähengitysharjoituksen, ennen kuin tarttuu seuraavaan työtehtävään: Hän istuu tuoliinsa mukavasti, jalat tukevasti lattiassa, ottaa silmälasit pois silmiltään, sulkee silmänsä ja keskittyy hengitykseensä. Hän hengittää syvään nenän kautta laskien samalla viiteen, pidättää hengitystä hetken ja hengittää hitaasti ulos laskien seitsemään. Hän toistaa tätä samaa noin viiden minuutin ajan.

Lopettaessaan näin lyhyen ja yksinkertaisen harjoituksen Anna huomaa fyysiset hyödyt rauhoittuneena sydämen sykkeenä ja vähentyneenä lihasjännityksenä. Mieli on selkiytynyt, stressin tunne on hellittänyt ja keskittymiskyky parantunut, on helpompi tarttua ja jäsennellä tulevan tapaamisen asiat mielessään läppärin ruudulle. Anna tuntee itsensä virkistyneeksi ja luottaa, että pystyy valmistautumaan tehokkaasti seuraavaan tapaamiseen. Huikea ero siihen stressaantuneeksi tunteneeseen Annan vain viisi minuuttia aikaisemmin!

Miksi harjoitus toimii?

Syvähengitys aktivoi vagushermon, joka tukee kehon parasympaattista hermostoa. Tämä laskee stressihormonitasoja ja palauttaa kehon tasapainotilaan. Harjoitus myös katkaisee murehtimisen kierteen ja palauttaa Annan nykyhetkeen, mikä parantaa hänen kykyään kohdata tulevat haasteet rauhallisemmin.

Mitä kehossamme ja elimistössämme tapahtuu rentoutusharjoituksen aikana?

Rentoutusharjoitukset aktivoivat kehon tahdosta riippumattoman parasympaattisen hermoston osan, joka vastaa kehon palautumisesta, ”lepää ja lataudu” -tilasta. Toisin kuin sympaattinen hermosto, joka käynnistää stressivasteen, parasympaattinen hermosto edistää rauhoittumista, sydämen sykkeen laskemista, ruoansulatuksen normalisoitumista ja hormonitasapainon palautumista.

Yksinkertaisen rentoutus- ja läsnäoloharjoitusten aikana elimistössä tapahtuu todella monia asioita, jotka edistävät hyvinvointia ja auttavat palautumisjärjestelmämme toimintaa monin tavoin.

Hengitys rauhoittuu:

Hengityksen rytmi hidastuu ja syvenee, jolloin hapenottokyky paranee ja hiilidioksidin määrä veressä tasapainottuu. Tämä lisää hapensaantia kudoksiin ja vähentää hengityksen pinnallisuutta, joka liittyy stressiin. Hengitysteiden kireys vähenee ja tuo rauhallisuuden tunteen. Hengityksen rytmi aktivoi vagushermoa, joka edistää rentoutumista ja tasapainottaa elimistön toimintaa.

Sydämen syke hidastuu:

Sydän lyö rauhallisemmin ja tehokkaammin. Verenpaine laskee, mikä puolestaan vähentää sydän- sekä verisuonijärjestelmän kuormitusta.

Verenkierto jakautuu tasaisemmin

koko kehoon, erityisesti ruoansulatuselimistöön ja muihin palautumiselle keskeisiin järjestelmiin.

Ruumiinlämpö tasaantuu:

Verenkierto ohjautuu pois raajoista,  takaisin kehon sisäosiin, mikä tukee ruoansulatusta ja sisäelinten toimintaa.

Ruoansulatus vilkastuu:

Parasympaattinen hermosto edistää ruoansulatuksen toimintaa, mikä voi helpottaa esimerkiksi vatsan kiputiloja.

Lihasjännitys vähenee:

Kehon stressaantuneet lihakset rentoutuvat. Esimerkiksi niska, hartiat ja kasvot ovat alueita, joissa stressi usein ilmenee ja joiden jännitys useimmiten purkautuu ensin.

Stressihormonit vähenevät:

Kortisolin ja adrenaliinin tasot laskevat. Tämä vähentää kehon tulehdustilaa ja tukee immuunijärjestelmän toimintaa.

Mielihyvähormonit lisääntyvät:

Rentoutuminen lisää palautumista tukevien hormonien, kuten serotoniinin ja oksitosiinin eritystä, jotka vaikuttavat mielialan paranemiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.

Aivojen aktiivisuus muuttuu:

Aivotoiminta siirtyy alfa-aaltojen alueelle, mikä liittyy rauhallisuuteen ja rentoutumiseen. Samalla mantelitumakkeen aktiivisuus, joka liittyy pelko- ja stressireaktioihin, vähenee. Samanaikaisesti myös etuaivokuori, jonka toiminta liittyy itsehillintään ja päätöksentekoon, aktivoituu paremmin stressitasojen laskiessa.

Kuten kattavasta listasta voimme huomata, tapahtuu meissä elimistön rentoutuessa merkittäviä fysiologisia ja neurologisia muutoksia, jotka palauttavat tasapainoa ja edistävät hyvinvointiamme. Näitä muutoksia ohjaa erityisesti parasympaattinen hermosto, joka aktivoituu levossa. Vastaavasti sympaattinen hermosto ottaa ohjausvastuun kehostamme silloin kun tarvitaan toimintaa.

Miksi nämä muutokset ovat tärkeitä?

Rentoutuminen auttaa kehoa palautumaan stressitiloista, silloin kun sympaattinen hermosto on ollut ohjaksissa liian pitkään. Rentoutusharjoitukset ehkäisevät sairauksia ja tukevat henkistä hyvinvointia. Säännöllinen rentoutuminen parantaa kykyä hallita stressiä ja vahvistaa resilienssiä haastavissa tilanteissa.

Stressin jatkuessa ilman palautumista pitkäkestoisesti, kertyy kehoon liiallisesti kortisolia, mikä voi johtaa krooniseen uupumukseen, univaikeuksiin ja immuunijärjestelmän heikkenemiseen. Rentoutuminen toimii elimistömme tasapainottavana voimana, ehkäisten näitä pitkäaikaisia haittoja.

Tutkimukset ovat todenneet säännöllisen rentoutumisen toimivan tehokkaasti mm. verenpainetta laskevana ja sydänsairauksia ehkäisevänä keinona. Rentoutuminen voi myös vähentää pitkäaikaisia, matalia tulehdustiloja ja lisätä elimistön kykyä torjua infektioita. Lisäksi rentoutumisen on todettu vähentävän kipukokemusta, erityisesti kroonisten kipujen, kuten selkäkivun tai päänsäryn yhteydessä. Parasympaattisen hermoston aktivoituessa myös ruoansulatuselimistön toiminta paranee ja vatsakivut voivat helpottua.

Rentoutuksella on todettu myös olevan monia tärkeitä psyykkisiä hyötyjä. Rentoutumis- ja tietoisuustaidot,  (rentoutuminen, mindfulness ja meditaatio), voivat vähentää ahdistuksen ja masennuksen oireita. Rentoutumistekniikat voivat olla myös osa traumaterapian kokonaisuutta, helpottaen autonomisen hermoston tasapainottumista. Hyvän olon hormonien, kuten serotoniinin ja dopamiinin, tuotannon lisääntyessä mieliala kohenee. Keskittymiskyky ja luovuus paranevat rentoutumisen avulla. Rentoutuminen myös vähentää unettomuutta ja lisää syvän unen vaiheita, eli unen laatu paranee.

Itsensäjohtamisessa ja vuorovaikutuksessa rentoutumisen hyödyt näkyvät mm. impulssikontrollin kasvamisena, joka näkyy parempana ja harkitumpana päätöksentekona. Rentoutunut mieli vähentää ärtyneisyyttä, mikä heijastuu positiivisena myös vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin.

Rentoutumisharjoitukset lisäävät myös resilienssiä ja kykyä palautua vastoinkäymisistä.

Rentouminen parantaa resilienssiä.

Miten kävi Annan?

Rentoutumisen monipuolisen tehon totesi Annakin jo lyhyen hengitysharjoituksen avulla. Kokemuksesta innostuneena, hän päätti painaa tämän muistijäljen mieleensä ja ottaa hengitys- ja rentoutusharjoitukset säännölliseksi osaksi arkeaan. Näin Anna huomasi työtehonsa paranevan. Hän myös ihmetteli muutaman viikon jälkeen, kun huomasi nukkuvansa paljon paremmin, mikä vaikutti erittäin positiivisesti kokonaisvireystilaan. Työkaveritkin huomasivat Annan mielialan kääntyneen positiivisemmaksi ja vuorovaikutuksen hänen kanssaan muuttuneen vapautuneemmaksi ja sujuvammaksi. Lisäksi Anna oivalsi itse, että näin toimiessaan hän pienensi omaa riskiään ajautua työuupumukseen, joka vanhaa toimintamallia jatkamalla olisi voinut olla jo lähellä.

Rentoutusharjoitukset ovat erittäin helppo ja luonnollinen tapa edistää terveyttä ja hyvinvointia. Niiden tehokkuus perustuu pitkälti siihen, että ne auttavat kehoa ja mieltä palaamaan tasapainotilaan, joka tukee elimistön palautumista ja toimintakykyä. Rentoutuminen ei siis ole ainoastaan hyödyllistä vaan toimintakyvyn säilyttämiseksi välttämätöntä.  Ja kaiken hyvän lisäksi, yksinkertaiset rentoutusharjoitukset eivät edes maksa mitään, ainoastaan pienen hetken aikaasi. Ajan investoimisella rentoutusharjoituksiin on kuitenkin erinomaiset tuotto-odotukset.

 

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Uuden vuoden mentaalivalmennuksen puheenvuoro: Alexander Stubb

Mentaalivalmennus Myötäinto

Kuunneltuani presidenttimme Alexander Stubbin uudenvuoden puheen, ensimmäinen reaktioni oli, että meillä on presidenttinä rakkaiden kansalaistensa mentaalivalmentaja. Toki luentomainen, Cooperin testin mittainen puheenvuoro tarjosi enemmän ”isällisiä” kuin valmennuksellisia elementtejä, mutta sisältö itsessään tarjosi monta mentaalivalmennuksesta tuttua peruspilaria. Hienoa – ajattelin, nämä esiin nostetut otsikot tarjoavat meille alalla toimiville yhä enemmän tilaisuuksia valmentaa ihmisten henkistä huoltovarmuutta, joka terminä on tervetullut uusi tuttavuus.

Presidentin puhe alkoi heti yhdellä tärkeimmistä mentaalivalmennuksen perusteista: elämme jatkuvasti keskellä yhä nopeutuvaa muutosta, johon yritämme sopeutua parhaamme mukaan. Aivojemme tärkeimmän tehtävän, henkemme turvaamisen vuoksi, muutos kuitenkin aina aiheuttaa epävarmuutta ja jopa pelottaa. Epävarmuuteemme haemme jatkuvasti turvaa. Presidentti korosti puheessaan resilienssiä, empatiaa, vuorovaikutustaitoja, yhteisöllisyyttä ja yksilön roolia yhteiskunnallisissa haasteissa. Nämä ovat  aivan keskeisiä mentaalivalmennuksen elementtejä. Presidentti painotti, että pessimismi johtaa toimimattomuuteen, mutta optimismi vie kohti ratkaisuja. Tämä on linjassa mentaalivalmennuksen periaatteiden kanssa, joissa opetellaan suuntaamaan ajatukset esteiden sijaan mahdollisuuksiin ja voimavaroihin. Hän myös realistisesti myöntää haasteet, mutta tarjoaa ratkaisukeskeisen näkökulman: ”Meillä ei ole hätää. Me pärjäämme.”

Puheessaan presidentti kehottaa keskittymään siihen, mihin voi vaikuttaa, ja jättämään ulkoiset, hallitsemattomat tekijät taustalle. Tämä resonoi mentaalivalmennuksessa käytettävien hallinnan kehien kanssa, jotka auttavat suuntaamaan energiaa oikeisiin asioihin stressin ja epävarmuuden keskellä. On esimerkiksi turha kuluttaa energiaa pohtimalla sitä, sataako ulkoiluretkellämme vaiko ei, koska siihen emme pysty vaikuttamaan. Sen sijaan meidän kannattaa hetki pohtia sitä, mitkä kengät laitamme jalkaamme, että pysymme pystyssä liukkailla ja märillä poluilla. Ja mikäli olemme vaikkapa lasten kanssa liikkeellä, ohjeistamme myös heitä ulkoiluvarusteiden suhteen. Hallinnan kehät siis auttavat yksinkertaistamaan monimutkaisia tilanteita ja ohjaavat fokusta siihen, mikä auttaa tuomaan konkreettisia tuloksia.

Avoin mieli ja kunnioitus ovat avaimet ymmärrykseen

Presidentti painotti, että vaikeista tilanteista selvitään yhdessä, kuten historia osoittaa. Yhteisöllisyyden kokemus vahvistaa yksilön resilienssiä ja luo turvaverkkoja, joita ilman yksilön voimavarat voivat nopeasti ehtyä. Mentaalivalmennus tukee tätä korostamalla sosiaalisen tuen ja yhteenkuuluvuuden merkitystä.

Presidentti muistutti myös, miten tärkeää meidän on jatkuvassa informaatiotulvassa keskittyä olennaiseen ja miten arvomaailma sekä merkityksellisyys ovat hyvinvointimme pohja. Sekä yksilöiden että kansakuntamme tulee pitää kiinni arvoistamme. Kanssaihmisillämme on kuitenkin monenlainen kirjo erilaisia arvoja kuin itsellämme. Ongelmia tulee ratkoa isoissa ja pienemmissä yhteisöissä keskustelukumppanien kanssa, jotka eivät ole kanssamme kaikesta samaa mieltä. Silloin tarvitaan erityisesti empatiaa, kuuntelua ja kompromissien tekemisen taitoja. Myötätunnon edellytyksenä on kunnioitus kaikkia erilaisia ihmisiä kohtaan. Mentaalivalmennuksessa opimme myös miten tämä kunnioitus muita kohtaan lähtee siitä, että itse voimme hyvin. Empatian edellytys on siinä, että kunnioitamme itseämme. Ja kun ymmärrämme paremmin itseämme, voimme ymmärtää myös muita.

Presidentti korosti myös oppimisen mielekkyyttä; meistä jokainen on myös joskus väistämättä väärässä. Sen myöntäminen on hyvä asia ja jokaiselle meistä kasvun sekä oppimisen paikka. Elämä on jatkuvaa oppimista. Läheskään aina emme saavuta tavoitteitamme, selkeä arvoihin ja merkitykseen pohjaava suunta kuitenkin tarkoittaa meille antoisampaa matkaa, jonka aikana opimme ja voimme oppimamme pohjalta taas täsmentää tavoitteitamme.

 

© Tasavallan presidentin kanslia,
kuvaaja: Jussi Ratilainen

"Lopulta kaikki riippuu meistä itsestämme. sinusta ja minusta. Vastuumme on yhteinen, sitä ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle, millekään instituutiolle eikä kenellekään muulle."

Alexander Stubb

Henkinen huoltovarmuus

Yhteisön tuen ohella, pidin presidentin puheessa erityisesti yksilön vastuun korostamisesta. Jokaisella meillä on oikeus ja velvollisuus voida hyvin.  Mielestäni tässä on henkisen huoltovarmuuden termille oivallinen käyttökohde.

Henkinen huoltovarmuus kattaa yksilöiden ja yhteiskunnan voimavarat ja valmiudet kohdata stressiä, pelkoa tai häiriöitä niin, että yhteiskunnan toiminta voi jatkua vakaana. Yhteiskunnallisen lähestymistavan sijaan nostan tässä keskiöön yksilön, jotka yhdessä muodostavat yhteiskunnan: meistä jokaisen tulee ylläpitää omaa henkistä huoltovarmuuttaan. Eli huolehtia omista voimavaroistamme ja hyvinvoinnistamme erityisesti silloin, kun arki tuntuu rullaavan omalla painollaan, ilman suurempia ongelmia. Jos silloin luomme itsellemme tasapainoisen pohjan, meillä on henkistä huoltovarmuutta olemassa silloin, kun arki heittää haasteita eteemme. Mitä paremmin huolehdimme itsestämme hyvinä aikoina, sitä parempi on valmistautumisemme ja valmiutemme selviytyä haastavammista ajanjaksoista, niin yksilöinä kuin yhteiskuntana.

Presidenttimme sanoin: ”Lopulta kaikki riippuu meistä itsestämme. sinusta ja minusta. Vastuumme on yhteinen, sitä ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle, millekään instituutiolle eikä kenellekään muulle.”

Yhteisöt joihin osallistumme arjessa, voivat toki tukea henkistä huoltovarmuuttamme:

Työelämässä, työnantajat tukevat työntekijöidensä hyvinvointia tarjoamalla toimivat työolosuhteet ja toimivan työympäristön.

Kouluissa tulee olla turvallinen oppimisympäristö kaikille ja opetussuunnitelmaan tulee sisältyä nykyistä enemmän tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta, joka vahvistaa oppilaiden henkistä selviytymiskykyä.

Yhteiskunnassa erityisesti kriisiaikoina viestinnän tulee korostaa rauhallisuutta ja ratkaisuja, mikä tulee kansalaisten psykologista kestävyyttä. Presidenttikin korosti maltin olevan valttia. Sitä mentaalivalmennus puolestaan opettaa käytännöntasolla erilaisten tietoisuustaitojen; läsnäolon, rentoutumisen ja hengitysharjoitusten avulla.

Kokonaisuutena presidentin arvopohjainen realismi tarkoitti tässä puheessa positiivista ja luottavaista suhtautumista tulevaan. Puhe lämmitti mentaalivalmentajan mieltä, koska siinä korostettiin selviytymiskeinoina monia mentaalivalmennuksen ydinajatuksia. Lopussa presidentti muistutti meitä vielä kiitollisuudesta, jolla tutkitustikin on monia terveyshyötyjä. Ihmiset jotka tietoisesti harjoittavat kiitollisuuden taitojaan säännöllisesti, ovat yleensä onnellisempia ja terveempiä ja arvostavat omaa elämäänsä enemmän.

Kiitollisena edellisvuoden kokemuksista ja Onnellista ja tervettä hyvinvoinnin vuotta 2025 kaikille!

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Mitä on resilienssi?

Hyvinvointi Resilienssi
Resilienssi on kykyä sopeutua muutoksiin, kohdata vastoinkäymisiä ja kasvaa haasteiden kautta.

Resilienssi nousee terminä yhä useammin pinnalle, keskusteltaessa menestystekijöistä niin urheilussa, työelämässä kuin yleensäkin arjen haasteissa. Resilienssin suosiota keskusteluissa lisää ympäristömme jatkuvasti kiihtyvä muutostahti sekä viimeaikaiset, isot, totuttua maailmanjärjestystä koetelleet tapahtumat.

Resilienssi on kykyä sopeutua muutoksiin, kohdata vastoinkäymisiä ja kasvaa haasteiden kautta. Se ei tarkoita vaikeuksien välttämistä, vaan se on kykyä käsitellä niitä rakentavasti. Tämä taito on elintärkeä niin yksilöille kuin yhteisöille, olivatpa kyseessä sitten työelämän muutokset, koulunkäynnin haasteet, urheilusuoritukset ja niiden mahdolliset takaiskut, yhteiskunnalliset- tai henkilökohtaiset kriisit.

Hermosto säätelee stressiä

Kyky sopeutua, selviytyä ja jopa kukoistaa vastoinkäymisten keskellä, on yhteydessä sekä henkisiin että biologisiin tekijöihin. Resilienssi ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan sitä voi kehittää. Hermoston toiminnallisuus on keskeisessä roolissa tässä prosessissa, sillä se säätelee stressireaktioita, tunteiden säätelyä ja palautumista tasapainotilaan. Ymmärtämällä resilienssin neurobiologiaa voimme kehittää käytännön keinoja parantaa kykyämme selviytyä elämän haasteista.

Hermosto, erityisesti autonominen hermosto, on ratkaiseva tekijä resilienssin rakentumisessa. Autonominen hermosto koostuu kahdesta pääosasta:  Sympaattinen hermosto vastaa ”taistele tai pakene” -reaktiosta. Se aktivoituu stressitilanteessa ja valmistaa kehoa selviytymään uhasta. Parasympaattinen hermosto puolestaan tukee ”lepää ja lataudu” -tilaa, joka auttaa palautumisessa ja rauhoittumisessa stressin jälkeen. Resilienssi syntyy näiden järjestelmien välisestä tasapainosta. Resilientti hermosto pystyy aktivoimaan stressireaktion nopeasti, mutta myös rauhoittumaan tehokkaasti tilanteen lauettua.

Stressireaktio on ollut välttämätön ihmislajin selviytymiselle, koska se on auttanut ihmisiä reagoimaan nopeasti vaarallisiin tilanteisiin ja sopeutumaan haastaviin ympäristöihin. Tämä perustuu kehon luonnolliseen stressivasteeseen, joka on ollut keskeinen osa evoluutiota. Ilman sympaattisen hermoston aktivoitumista, emme tänä päivänäkään pääsisi sängystä lainkaan ylös. Koska maailma ympärillämme on muuttunut, mutta aivojemme rakenne ja toimintamekanismi ovat pysyneet ennallaan, reagoi hermostomme nykypäivänä vaarattomiinkin tilanteisiin kuin selviytyäkseen hengenvaarallisesta uhasta, ja siksi olemme usein ylikuormittuneita.

Resilienssi liittyy aivojen kykyyn käsitellä stressiä ja säädellä tunteita. Sen keskeiset osat ovat: Mantelitumake, joka vastaa stressireaktioista ja uhkien tunnistamisesta. Etuaivokuori, joka osallistuu tietoiseen päätöksentekoon ja tunteiden säätelyyn sekä Hippokampus, joka auttaa säätelemään stressireaktiota ja toimii muistitoimintojen keskuksena. Resilientit ihmiset pystyvät hillitsemään mantelitumakkeen ylireagointia stressitilanteissa, ja toisaalta aktivoimaan etuaivokuorta hallitakseen ahdistusta ja negatiivisia tunteita. Resilientti hermosto puolestaan säilyttää hippokampuksen toimintakyvyn jopa pitkäkestoisen stressin aikana.

Itsetuntemuksen lisääminen parantaa itsejohtamista, niin että opitaan käyttämään omia voimavaroja optimaalisesti.

Miten parannat resilienssiä?

Mentaalivalmennuksen avulla voidaan kehittää yksilöiden ja organisaatioiden resilienssiä mm. seuraavilla tavoilla:
Itsetuntemuksen lisääminen parantaa itsejohtamista, niin että opitaan käyttämään omia voimavaroja optimaalisesti. Vahvistamalla itselle luontaisia ominaisuuksia vähennetään stressaavia tilanteita ja parannetaan jaksamista. Itsetuntemuksen ja merkityksellisyyden lisäämisen kautta pystytään myös paremmin tekemään arjessa niitä pieniä valintoja, jotka tukevat henkistä kestävyyttä. Nämä valinnat voivat liittyä esim. uneen, ravintoon, liikuntaan, muihin terveisiin elämäntapoihin, ajankäyttöön ja elämänvalintoihin. Kaikkeen sellaiseen, jotka vaikuttavat oman arjen tasapainoisuuteen.

Kun ymmärretään itseä enemmän, myös vuorovaikutustaidoilla on edellytys kehittyä. Sosiaaliset suhteet sekä tuki ystävien, perheen, kollegoiden, ja muiden verkostojen kanssa auttavat resilienssin kehittymisessä. Itsetuntemuksen kehittyminen auttaa myös positiivisen ajattelun lisäämisessä. Haasteiden näkeminen mahdollisuuksina antaa mahdollisuuden kehittymiseen ja oppimiseen. Tietoisuustaitojen harjoittaminen lisää kehomieli- yhteyden kehittymistä, joka tukee rauhoittumista ja sitä kautta lisää resilienssiä. Realististen ja merkityksellisten tavoitteiden asetanta on myös oleellinen tekijä yksilöiden ja organisaatioiden resilienssiin.

 

Resilienssi on avain hyvinvointiin.

Resilienssi on avain hyvinvointiin

Resilienssi on yhtä aikaa biologista ja henkistä. Se on kykyä aktivoida kehon selviytymisjärjestelmiä silloin, kun niitä tarvitaan, mutta myös rauhoittaa ne ajoissa. Tämä taito on avain hyvinvointiin ja kykyyn kohdata elämän väistämättömät haasteet tasapainoisesti ja vahvemmaksi kasvaneena.

Hermosto on hämmästyttävän muokkautuva, ja resilienssiä voidaan vahvistaa läpi elämän. Aivojen kyky muokata ja uudistaa itseään, neuroplastisuus, mahdollistaa sen, että opitut taidot, kuten tunteiden säätely ja stressinhallinta, voivat muokata hermoston toimintaa pitkäkestoisesti. Tässä kehityksessä mentaalivalmentajasta on iso apu. Vaikka ymmärtäisimme mitä meidän kannattaa tehdä, usein tarvitsemme tukea siihen, miten sen teemme. Mentaalivalmentaja osaa tuossa tilanteessa auttaa sekä yksilöitä että yhteisöjä kysymällä oikeita kysymyksiä, tarjoamalla yksilöllisiä työkaluja sekä tukea ja luomalla rakennetta kehitysprosessiin.

Hermoston resilienssin ymmärtäminen ja kehittäminen ei ole vain yksilöllistä, vaikka yksilö on aina kehitysprosessin keskiössä. Yhteisöissä ja työpaikoilla voidaan rakentaa ympäristöjä, jotka tukevat hermoston palautumista ja edistävät kollektiivista hyvinvointia, joka on edellytys myös yritysten menestykselle. Vain hyvinvoiva yksilö voi olla tuottava.

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Mitä tarkoittaa mentaalivalmennus?

Mentaali.fi Mentaalivalmennus
Mitä on mentaalivalmennus?

Mentaalivalmennus – tuttua urheilusta

Mentaalivalmennus on käsitteenä kenties tutumpaa urheilun maailmasta. Siellä mentaalivalmennusta käytetään, kun halutaan saada lisää voimavaroja urheilijan käyttöön ja parantaa tekemisen tasoa.

Mentaalivalmennuksen menetelmillä voidaan kuitenkin vaikuttaa positiivisesti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin myös kaikilla muilla elämänaloilla. Sen keinoin voidaan parantaa ihan jokapäiväisessä arjessa mm. itsetuntemusta, itsejohtamista, vuorovaikutustaitoja, resilienssiä, jaksamista, palautumista, suunnan ja tavoitteiden määrittelyä sekä niiden saavuttamista.

Yritysmaailmassa näitä keinoja voidaan käyttää sekä yksilön, tiimiin, esimies–alais -suhteiden ja ihan koko organisaation tasolla. Yksilö on kuitenkin aina kaiken keskiössä, sillä jokaisella ihmisellä on työyhteisössä sekä oikeus että velvollisuus voida hyvin. Ja jos yksilö ei voi hyvin, se vaikuttaa myös hänen työyhteisönsä suorituskykyyn.

Mentaalivalmennus ei ole terapiaa, jota hoitaa terveydenhuollon tai työterveyden henkilökunta. Terapia katsoo taaksepäin, mentaalivalmennuksen katseen ollessa coachingin ja työnohjauksen tapaan vahvasti tästä hetkestä tulevaisuuteen. Mentaalivalmennus on hyvin ratkaisukeskeinen ja käytännönläheinen toimintamalli. Sen keinoin saadaan selville yksilön omia vahvuuksia, joiden avulla vahvistetaan itsetuntemusta. Kun ihminen oppii tuntemaan itseään paremmin, on helpompi myös johtaa itseään erilaisissa tilanteissa ja tehdä niitä pieniä, oikeita valintoja arjessa, jotka ylläpitävät omaa hyvinvointia ja vievät kohti tavoitetta. Jos tavoite on epäselvä, mentaalivalmennuksen avulla selvitetään omia motivaatiotekijöitä sekä arvoja, joiden selvittämisen jälkeen myös tavoitteiden määrittely ja itselle merkityksellisten asioiden valitseminen on helpompaa. Kun tekee merkityksellisiä asioita, silloin myös jaksaa elämässä paremmin.

Me Suomen Mentaalivalmennuksessa käytämme valmennuksiin niiden tarpeesta riippuen sekä mentaalivalmennuksen, coachingin että työnohjauksen välineitä. Yksilöiden vahvuuksien selvittämiseen käytämme valmennuksellisten keskustelujen ohella motorisen profiilin kartoitusta, Keski-Euroopassa huippu-urheilussa kehitettyä Action Types® -menetelmää (tästä myöhemmin lisää).

Kun ihminen oppii tuntemaan itseään, lisääntyy myös ymmärrys siitä, että olemme kaikki yksilöinä erilaisia. Samanlaisilla arjen valinnoilla toinen ihminen uupuu ja toinen saa energiaa, koska meidän luontaiset taipumukset ja toimintamallit, informaation hakumenetelmät, päätöksenteko ja tavat kommunikoida ovat erilaisia. Kun ymmärrämme tämän ainutlaatuisuuden, meidän on helpompi ymmärtää erilaisia ihmisiä ympärillämme ja vuorovaikutustaidot paranevat. Tämä auttaa myös asiakassuhteissa ja myynnissä, jos pystymme paremmin ymmärtämään asiakkaiden tarpeet ja motivoimaan heidät päätöksentekoon, voimme tarjota ratkaisuja yksilöllisillä ja heille sopivilla tavoilla.

Mentaalivalmennus urheilussa

Ajattelu on liikkeen sivutuote

Ehkäpä olet urheilusuorituksia seuratessa myös nähnyt, miten vaikkapa hyppylajeissa urheilija käy suorituksensa läpi mielikuvina ennen varsinaista suoritusta, tai alppihiihtäjä huipulla vuoroaan odottaessa käy läpi rataa kehoaan sen mukaisesti liikutellen?

Mitäpä luulet, käyvätkö he noissa hetkissä läpi epäonnistuneita ylityksiä tai porttien ohi ajautumisia? Ei, kyllä he ovat mielessään onnistuneissa hetkissä, siinä miten keho ja mieli niissä toimii. Tämä on vain yksi mentaalisen mielikuvaharjoittelun muoto, jota voi hyvin soveltaa myös työelämässä: tärkeän esityksen tai työhaastattelun koittaessa käydään mielessä läpi aikaisempia onnistumisia, miltä niissä tilanteissa tuntui, miltä tuntui tilanteen jälkeen, kun tiesi niiden menneen hyvin. Saavuttamalla tuon tunnetilan, onnistumisen mahdollisuudet edessä olevassa tilanteessa kasvavat huomattavasti, koska itseluottamus paranee ja epäonnistumisen pelko häiritsee vähemmän.

Kaikilla ei kuitenkaan ole kaikista kohdattavista tilanteista näitä onnistuneita mallittamisen keinoja taustalla, mutta onneksi silloinkin mieltä voi rauhoittaa erilaisilla tavoilla. Ja maailman ollessa jatkuvassa, yhä kiihtyvässä muutoksessa, näitä tilanteita tulee vastaan yhä useammin meille kaikille. Emme useinkaan voi vaikuttaa itse tapahtumaan, joka saa kehomme ja mielemme reagoimaan, mutta sen sijaan voimme muuttaa mentaalista malliamme, käsitystämme tuosta tapahtumasta.

Mentaalivalmennuksessa käytetään paljon elimistön rentouttamista; ei ainoastaan lyhytkestoisissa stressaavissa tilanteissa, vaan hermoston tasapainottamiseksi pidempäänkin kestäneissä kuormittavissa tilanteissa. Tasapaino on yksi mentaalivalmennuksen tavoitteista, kaikissa erilaisissa toimintaympäristöissä. Valmennettavan tasapainoa haetaan kokonaisuutena elämän eri osa-alueilta, sillä vaikka meillä on erilaisia rooleja eri ympäristöissä, ei yksi rooli voi kokonaan olla vaikuttamatta toiseen. Jos jonkin elämän osa-alueen epätasapaino painetaan pitkäksi ajaksi syrjään, seuraa siitä pidemmän päälle sivuun siirretty ahdistus, joka muuttuu uupumukseksi, vaikuttaen silloin väistämättä kaikkiin muihinkin rooleihin. Siksi on tärkeää, että vaikka elämässä olisi hetken aikaa epätasapainoa ja kaikki tuntuisi olevan kaaoksessa, pidetään omasta palautumisesta huolta päivittäin. Palautuminen tarkoittaa erilaisille ihmisille yksilöllisiä keinoja, joita mentaalivalmennuksen avulla selvitetään ja toteutetaan.

Ihmisen ollessa kehon ja mielen kokonaisuus, ei mieltä, eli mentaalista puolta voi huoltaa ja valmentaa ilman kehoa, ja toisaalta fyysinen hyvinvointi vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Mentaalivalmennuksen keinot sekä toisaalta hyödyt ovat myös fyysisiä. Ei voi olla toista ilman toista, koska ihminen on kokonaisuus. Käyttämämme Action Types® -mallin mukaisesti: ajattelu on liikkeen sivutuote.

Valmennuksen roolit ja yhteiset tavoitteet

Jotta voidaan varmistua siitä, että valmennuksella ylipäätään on vaikuttavuutta, täytyy valmennuksen tavoite olla yhteinen ja selvä kaikille siihen osallistuville osapuolille. Jos kyse on yrityksestä, valmentajan tulee selvittää tilaajan tavoite, jonka saavuttamiseksi tulee koko organisaatio sitouttaa mukaan. Tämä tapahtuu parhaiten siten, että keinoja yhteisen päämäärän saavuttamiseksi haetaan ruohonjuuritasolta, jolloin sitoutuminen on yhteinen.

Ajattelumallin muutos on hyödyllinen menetelmä myös työelämän muutoksissa ja vaatimusten lisääntyessä; ei riitä, että muuttuvassa ympäristössä tehdään samalla tavalla aina vain enemmän ja nopeammin, vaan selviytyäkseen ja menestyäkseen on työyhteisössä löydettävä vaihtoehtoisia ajattelumalleja. Lisäksi tärkeää on valmennukseen käytettävä riittävä aika; ei siis ylimääräistä, muttei toisaalta voida olettaa, että vaikuttavuutta saataisiin aikaan yhdellä inspiroimisluennolla. Valmennus on matka, jonka aikana on rakennettu luottamus ja ymmärrys, jonka aikana valmentaja osaa kysyä ne oikeat kysymykset, jotka motivoivat valmennettavia löytämään vastaukset, ja kulkemaan sitoutuneesti kohti yhdessä sovittua suuntaa. Matkakaan ei juuri koskaan ole suoraviivainen, vaan täytyy varautua siihen, että joskus täytyy ottaa yksi askel sivuun oppiakseen, jotta voi jatkaa useamman askeleen eteenpäin. Siksi on tärkeää, että valmentaja seuraa matkalla mukana, jotta tarvittaessa on saatavissa tukea suunnan varmistamiseksi ja korjaamiseksi.

Mentaalivalmentajan tehtävä on valmennustilanteen lähtökohdista riippuen: innostaa valmennettava muutosmatkalle mukaan, oivalluttaa hänet löytämään oma motivaationsa sekä tavoitteensa ja varmistaa tarvittava tuki seurannalla, jotta valmennuksella saadaan tuloksia aikaan. Olipa kyseessä sitten yksilö- tai organisaatiovalmennus ja valmennuksen aiheena mikä tahansa muutosta vaativa asia tai toimintamalli. 

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Bisnesbuustin opeilla

Myynti Viestintä Vuorovaikutus
Bisnesbuustilive 2024

Bisnesbuusti LIVE -tapahtuman opeilla lisää myyntiä?

Osallistuin perjantaina 15.11. Tampeella Scandic Rosendahlissa Suomen Yrittäjien järjestämään Bisnesbuusti LIVE 2024 –tapahtumaan. Toivottavasti tapahtuman otsikoinnissa oleva vuosiluku antaa lupauksia siitä, että tällainen tapahtuma järjestetään tulevinakin vuosina.

Bisnesbuustin sisältö keskittyi otsikon mukaisesti osallistujien yritystoiminnan buustaamiseen, mikä tässä tapahtumassa tarkoitti verkostoitumista, kanssayrittäjien kanssa keskustelua, sekä rohkaisevia puheenvuoroja myynnistä ja markkinoinnista. Päivän puhujilla oli inspiroivia omia tarinoita, ja nimenomaan tarinoita esityksissä käytettiinkin. Hyvä niin, sillä ensimmäisessä Juhana Torkin puheenvuorossa jo korostettiin tarinoiden ja erityisesti kuvien luomista puheella, tällä keinoin puhuja antaa vastaanottajalle mahdollisuuden uneksia, jolloin viestistä tulee kuulijan oma. Esimerkkeinä Torkki käytti pariskunta Obamaa, elefantilla ratsastajan ollessa kuitenkin tarinan pääroolissa. Saadaksemme vastaanottajan vakuutettua viestistämme tulee meidän siis aina puhutella elefanttia, joka tekee oivallukset ja ohjaa järkiperäistä ratsastajaa (Jonathan Haidt: The Elephant and the Rider). Se joka vielä väittää tekevänsä päätöksensä järjellä, ei ole vielä ymmärtänyt ettei tiedä. Myyjinä voimme vain johdatella tietämätöntä seuraavalle askelmalle tämän ajatuksen ostamisessa, sillä hänen tulee ensin ymmärtää ettei tiedä. Siihen asti hän vielä vakuuttaa ostavansa kalliin huvijahdin tai Vuittonin laukunkin järjelliseen tarpeeseen.

Puhujat oli valittu tilaisuuteen hyvin ja nimenomaan tukemaan teemaa. Myynnin professori Petri Parvisen olin nähnyt kerran aikaisemminkin lavalla ja tiesin etukäteen odottaa herättelevää epäsuomalaista puheenvuoroa. Ja sellainen todella saatiin! Tällä kertaa Parvinen ei noussutkaan lavalle, vaan kulki meidän pyöreiden pöytien keskellä energisesti kertoen melko mustavalkoisia ajatuksia sitäkin värikkäämmällä pensselillä maalaillen. Yleisö oli puheenvuorossa erinomaisesti huomioitu, koska paikalla oli pääasiassa pienyrittäjiä, niin sisällössä hän herätteli pohtimaan neljän eri otsikon kautta miksi pieni on hyvä olla. Otsikot joista keskusteltiin alustuksen jälkeen pöydässä olivat: pientehokkuus, kannatettavuus, suoraviivaisuus ja notkeus. Pääteemana näiden otsikoiden välillä kulki ajatus siitä, että pienyrityksessä on myyntihukka saatava minimiin ja asiakasarvo maksimiin. Itse olisin mielelläni halunnut kuulla vähän pidemmästi erityisesti suoraviivaisuudesta. Parvinen on toki tutkinut asiaa, jota olen itsekin pohtinut, että mitkä väittämät tukevat suoraviivaista ”tyrkytysmyynnin” tekemistä, koska siitä itse kukin säännöllisesti saa kokea osansa, ja tuskinpa yritykset sitä tekisivät, jos se kaikessa ärsyttävyydessään olisi aivan kannattamatonta. Toivottavasti jossakin tarjoutuu mahdollisuus kuunnella Parvista pidempäänkin, koska hänellä on asiaa niin paljon, että 40 minuuttiin rutistettuna iso osa porukasta putoaa kyllä kyydistä!

Ennen lounastaukoa pohdittiin pöydässä suomalaista myyntikulttuuria yleensäkin. Oltiin sentään myynti- ja markkinointitapahtumassa, ja joku pöydässä kysyi vienosti, että sopiiko pöytään tuoda oman yrityksen markkinointimateriaalia? Arveltiin, että jos oltaisiin Atlantin toisella puolella, niin pöydät olisivat jo notkuneet jokaisen markkinointimateriaaleista ja olisi epänormaalia, jos ei materiaaleja olisi asiakkaiden tai yhteistyökumppaninen toivossa mukana.

Lounastauolta palatessamme Sani Leino muistutti maailman muuttuvan nopeasti ja rohkaisi ottamaan pikaisesti käyttöön tekoälyn ja digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia siten, ettei asiakkaan ostoprosessi digikanavassa katkea missään vaiheessa. Vaikka maailma muuttuu nopeasti, ovat myynnin peruslainalaisuudet kuitenkin säilyneet yhä samana; ensin myyt itsesi, sitten yrityksesi ja vasta sitten tuotteesi. Leino myös muistutti sisällössään, että asiakkaat odottavat myyjältä ratkaisuehdotusta. Tutkimusten mukaan useimmat heistä eivät kaipaa lisää tietoa tai useita vaihtoehtoja; niitä tässä maailmassa on muutenkin ähkyksi asti tarjolla.

Omasta mielestäni tutkimustieto asiakaskäyttäytymisestä on kiinnostavaa taustatietoa, jota huippumyyjän on hyvä tietää. Kuitenkin, kun meidän erilaisten ihmisten kirjo on niin laaja, hyvin usein pareton 80/20 pätee tässäkin asiassa, eikä asiakkaista tarvitse arvailla kuka käyttäytyy enemmistön tavoin, vaan keskittyy kuuntelemaan, koska jokainen asiakas on yksilö. Huippumyyjä elää ja hengittää asiakasta, palvellen heitä myös yksilöllisesti, löytäen juuri kullekin oikeat argumentit ja ratkaisuehdotukset. Tässä kuunteluntaidon, oman itsen ja muiden erilaisuuden ymmärtämisessä on minulle ainakin mentaalivalmennuksen työkaluilla ollut paljon annettavaa.

Erilaisuuden ymmärtämisessä oli avartavaa havata myös omassa pyöreässä pöydässä jossakin kohdin selviä puutteita; neuvottiin meitä muita osallistujia oman kokemuksen ja vankan osaamisen turvin, vaikkei maltettu kuunnella mitä muilla pöydässä olikaan sanottavaa ja muokata omaa argumentointia kuulijalähtöiseksi. Silloin tällöin sitä törmää näihin huippumyyjiin, jotka osaavat jo kaiken. Mitähän he sitten näissä tapahtumissa oikeastaan tekevät – ovat ilmeisesti tulleet omalla erinomaisuudellaan opettamaan muita. Eivät kuitenkaan jostain syystä ole lavalla esiintymässä… Onneksi näitä ei tähän tapahtumaan osunut useampia paikalle.

Sami Sykkö @ Bisnesbuusti

Loppupäiväksi myynnistä markkinointiin

Loppupäivän puheenvuoroissa keskityttiin myynnin sijaan enemmän markkinointiin ja rohkaistiin erottumaan omien arvojen mukaisesti. Verohallinnon markkinointipäällikkö Katja Riekkinen myös muistutti asiakkaiden tarpeesta tulla kuulluksi, erityisesti erilaisissa reklamaatio- ja palautetilanteissa. Itse ajattelen, että tällaisen asiakkaan kun voittaa kuuntelemalla puolelleen, voi kyseisestä asiakkaasta parhaimmillaan saada jopa erinomaisen suosittelijan.

Reloven toimitusjohtaja, yrittäjä Noora Hautakangas unelmoi edelleen isosti, ja tulevat vuodet näyttävät mihin se johtaa. Tähän mennessä taival on ollut huikean hieno ja tarina siitä innostaa meitä muitakin rohkeasti tarttumaan intuition viesteihin, koska kaikki lähtee omasta itsestä – vain sinä päätät! Hautakangas myös muistutti, että asiakasuskollisuuden pohjalla on asiakkaan tunneside, jonka luovat yrityksessä työskentelevät ihmiset, ja siteen muodostaminen onnistuu vain omia arvoja aidosti toteuttamalla. Hautakangas antoi esimerkin myös siitä, miten kilpailija-analysointi on tärkeää, mutta kuitenkin omaan toimintaan keskittymällä ja omiin vahvuuksiin uskomalla saavutetaan menestys.

Sami Sykkö moderaattorina ja viimeisessä puheenvuorossaan summasi hyvin koko päivän pääviestin tarinallisuudesta, omista vahvuuksista ja rohkeudesta yhteen. Hän todella onnistui tarinoiden kautta myymään oman persoonansa, enkä ihmettele yhtään, että vuosien varrella hän on onnistunut vakuuttamaan monet muutkin, muuten inspiroiva tarinansa ei olisi ollut lainkaan mahdollinen. Eikä hänkään varmasti syntynyt moisen karisman ja esiintymistaidon kanssa, vaan takana on paljon työtä, halua, tavoitteita ja tietysti uskoa omaan itseen. Se onkin täällä myyjien aliarvostetussa maassa usein ”vaan-myyjien” vakuuttavuuden ja myynnin ja menestysbuustin todellisena esteenä.

Päivän osuvimpana mottona kirjasin itselleni muistiin Sani Leinon puheenvuorosta seuraavaa:  ”Myyntityö on yrittäjän hyvinvoinnin lähde”. Tämä summaa hyvin sen, että tämä tapahtumapäivä kaikkineen muistutti osallistujille myyntityön ja myyjän arvostuksesta, sekä siitä, että rohkeasti markkinoinnin tuella näitä päivän puheenvuorojen oppeja soveltamalla on lisämyyntiä varmasti tarjolla, kun tavoitteellisesti siihen pyrkii. Menestystä ja hyvinvointia kaikille loppuvuoteen ja kiitos yrittäjille ja puhujille inspiroivasta päivästä!

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Bisnesbuustilive 2024

Myynti
Bisnesbuustilive 2024

Inspiroiva pienyrityksen markkinointi-
ja myyntipäivä Tampereella

Sähköpostiin pompsahti kesällä virrasta poikkeava otsikointi tai jokin, joka loi minuun vastaanottajana sen verran tunneyhteyttä ja kiinnostusta, että avasin postin ja kuuntelin intuitiotani, joka jostain syystä kertoi, että tänne minun oli ilmoittauduttava. Jotenkin viesti oli onnistuttu paketoimaan kiinnostavasti ja poikkeavasti, siten että se vetosi minuun ja ilmeisimmin myös aika moneen muuhunkin, koska harmikseni mysteerikategorian osallistujien liput olivat jo ehtineet loppua, ja ostamani visionääri-liputkin myytiin syksyn mittaan loppuun. Uteliaille sentään oli vielä tilaa, että myöhäisherännäisetkin mahtuivat vielä mukaan marraskuisen iltapäivän ja illan ohjelmaan.

Positiivista ja poikkeavaa oli myös bisnesbuustin viestintä ennen varsinaista tapahtumaa: tykkäsin kovasti, että ohjatusti ennakkoon heräteltiin pohtimaan omia konkreettisia tavoitteita tapahtumapäivään. Se auttoi itseäkin valmistautumisessa siten, että aamulla oli varma olo lähteä matkaan. Auringonnousu tuki hyvää fiilistä matkalla Tampereelle.

Tykkäsin myös siitä, että olin täysin yksin liikkeellä, silloin on helpompi lähteä verkostoitumaan, kun ei jää jumittamaan tuttujen kanssa, eikä seinäruusunakaan tilanteiden tarkkailu vie omia tavoitteita eteenpäin. Heti aamukahvipöydässä hakeuduinkin tuntemattomaan seuraan, ja päivän ensimmäiset keskustelut lähtivät käyntiin ennen asettumista saliin. Toki käytävillä jo tuli pari entuudestaan tuttua nuorkauppakamarilaista vastaan (tuskinpa itsensäkehittämiseen ja verkostoitumiseen keskittyviä tapahtumia ilman yhtään nuorkauppakamarilaista järjestetäänkään). Ensimmäisessä opintopöydässä kaikki olivat kuitenkin entuudestaan tuntemattomia, kuten lounaspöydässä ja seuraavankin luennon aikana yhtä keskustelijaa lukuunottamatta. Olipa verkostoituminen pitkästä aikaa livenä luontevaa ja virkistävääkin. Ehkä tällaiseen tapahtumaan myös innostuivat lähtemään mukaan ne yrittäjät, jotka kulkevat uusissa tapaamisissa, jos ei aivan kuin kalat vedessä, mutta ainakin paremmin kuin kuivalla maalla. Niin kai se on yleisemminkin, että moni erilaisiin tapahtumiin osallistujista on jollainlailla mukavuusalueellaan, vaikka uskon ja toivon kyllä, että epämukavuusalueella tallaavia itsensähaastaajia on myös aina mukana.

Ohjelma tempaisi mukaansa

Ohjelma oli mukaansatempaava, eikä vähiten erinomaisen moderaattorivalinnan vuoksi. Sami Sykkö hoiti homman niin luontevasti, että varmasti liikkui tehtävässä omilla vahvuuksillaan.

Juhana Torkin päivän avaus sai ihmiset kaivamaan muistiinpanovälineitä tai tekoälytallentajia laitteiltaan. Itse uskon vielä siihen, että kynä ja paperi tehostavat oppimista, kun käden liike aktivoi aivojen toimintaa. Mikäli tekoäly ei vielä ensi vuoteen mennessä poista kirjoitusvälineitä valikoimista kokonaan, niin suosittelen järjestäjiä jatkossa jakamaan kirjoitusvälineitä valmiiksi osallistujien eteen, niin osallistujat eivät esityksen alkaessa lähde haalimaan niitä salin nurkasta. Itse olen luontaisesti vähemmän järjestelmällisenä ihmisenä todennut, että irralliset lappuset ja lehtiöt hautautuvat tapahtumien jälkeen mitä moninaisimpiin paikkoihin ja ryppyisiin formaatteihin, ja niinpä kannan aina oman muistivihon ja kynän matkassa mukana. Mitenpä muistiinpanot hoituivatkin, niitä kuitenkin hyvin valmistautuneen mestaripuhujan erinomaisesti jäsennellystä ja tarinallisesta esityksestä kannatti tehdä. Mestari elää kuten opettaa.

Tieteen kauhukakara, professori Petri Parvisen tykittäessä asiaa melkoisella nopeudella ja innolla, ei ehtinyt kynä sauhuta ihan riittävällä nopeudella pysyäkseen mukana. Aihe ja energia kyllä herättivät koko salin, mutta ainakin osalle kanssaosallistujista informaatiota tuli sellaisella sykkeellä, että osa esityksen sisällöstä miksi on hyvä olla pieni, meni tehokkaasti ohi. Käsittelytavasta pisteet, sillä Parvinen ainoana päivän esiintyjänä antoi pöytäryhmien keskustella jokaisen neljän alustuksena jälkeen erikseen; tämä sopii tällaiselle eläväiselle yrittäjälle selkeästi paremmin kuin muiden esitysten kaava, joissa päästiin keskustelemaan vasta 40 minuutin kuuntelusessioiden jälkeen. Keskittyminen meinasi välillä hajota jo matkalla, ajattelu kaipasi liikettä ja kun vihdoin päästiin vaihtamaan ajatuksia, jäi siihen tarkoitettu aika useimmiten vähän turhan lyhyeksi seinälle heijastettujen kysymysten käsittelyyn. Lisäksi tiukkaan rajattu formaatti sai välillä yrittäjätkin pohtimaan, että miten pitkälle noudatetaan määriteltyjä aiheita ja paljonko niiden tarkoin strukturoitua käsittelyjärjestystä voidaan sopeuttaa. Onneksi omissa ryhmissä käsittely oli kyllä joustavaa, varmasti senkin vuoksi, ettei mikrofonia kovin usein ojennettu ryhmien keskustelun jakamiseksi koko saliin ja siksi pelko omasta vastausvuorosta kysymyksiin onnistuttiin välttämään.

Bisnesbuustiliven loistava moderaattori Sami Sykkö vetämässä pyöreän pöydän keskusteluja.
Bisnesbuustiliven loistava moderaattori Sami Sykkö vetämässä pyöreän pöydän keskusteluja.

Lounastauolla punottiin verkostoja

Lounastauolla verkostoitumisen jälkeen keskustelukumppanit luentosalin pöydissä vaihtuivat jälleen, kun vaihdoimme ajatuksia siitä miten sujuva oli tekoälyn avulla meille luotu videotervehdys. Lähinnä tämän oli modernin myynnin valmentaja Sani Leinon mukaan tarkoitus muistuttaa meitä siitä, miten nopeasti maailma tällä hetkellä menee eteenpäin. Tämäkin teksti varmasti kannattaisi kirjoittaa jo tekoälyn avulla, mutta halusin vielä haastaa omaa sisäistä kirjoittajaani ihan alusta asti. Ehkäpä viimeistään viiden vuoden päästä on jo toisin.

Leinon jälkeen lavan otti haltuun arvoista ja niiden merkityksestä bisnekselle kertonut, menestynyt Relove-yrittäjä Noora Hautakangas, joka muistutti myös siitä miten asenne tarttuu, olipa se sitten negatiivinen tai positiivinen. Noora itse edusti vahvasti jälkimmäistä ja esimerkkinsä varmasti innosti yleisöä sanomaan unelmiaan ja tavoitteitaan myös ääneen. Hyvin positiivista lähestymistapaa aiheeseensa ja edustamaansa organisaatioon edusti myös Verohallinnon markkinoinnista kertomassa ollut Katri Siekkinen, joka muistutti kokeilukulttuurista ja työympäristöstä joka luo sille edellytyksiä. Ei välttämättä tavanomaisin tarina valtionhallinnon alaisessa virastossa, jossa myös valvotaan lain ja säädösten noudattamista. Virkistävä poikkeus.

Lentävällä matolla uusiin tuuliin

Päivän päätteeksi valovoimainen moderaattori Sami Sykkö piti inspiroivan puheenvuoron omasta uratarinastaan ja siitä miten rohkeasti tarttui yllättäenkin eteensä tulleisiin mahdollisuuksiin, sekä siitä miten yhdet epäoikeudenmukaisuuden tunnetta aiheuttaneet potkut olivat hänelle lentävä matto uusiin tuuliin. Resilienssiä yrittäjänkin taipaleella kaivataan, ja puheenvuoro muistutti osaltaan myös miten maailma muuttuu nopeasti, ja miten elämme tällä hetkellä ihan erilaisessa maailmassa kuin tarinan päähenkilö vielä viime vuosisadan lopulla tai tämän vuosisadan alussa.

Tästä työympäristön jatkuvasta muutoksesta saimme paljon muistutuksia ja esimerkkejä päivän varrella, ja buustipäivän sisältö oli mielestäni onnistunut kokonaisuus. Saimme hyviä ajatuksia jaettavaksi myös kohti illan verkostoitumista, joka oli osittain ohjattua, viiden minuutin mittaisine pikatutustumisineen, jotka tarjosivat vielä monia uusia kohtaamisia syvennettäviksi vaikkapa LinkedInin maailmassa.

Ensimmäistä kertaa järjestetylle bisnesbuustille toivottiin osallistujien parissa ainakin jo jatkoa, moni oli lähtenyt kunnolla liikkeelle verkostoitumaan ensimmäistä kertaa korona-ajan jälkeen. Jokin muuttui tuolloin, ja on ollut helpompi sen jälkeen jäädä kotiin, mutta nyt selvästi live-tapaamisten arvo aletaan jälleen ymmärtää ruudun äärellä istumisen sijaan.

Mysteeri oli mysteeri loppuun asti. Vai oliko?

Pieniä juttuja toivoisi vielä seuraavaan tapahtumaan kehitettävän, mutta kaikkineen päivästä jäi erittäin positiivinen mieli; kannatti lähteä ja huomata miten meidän ihmisten erityislaatu on kuitenkin vuorovaikutuksen taito ja yhteistyö muiden ihmisten kanssa. Selvästi tällaiselle hieman epäsuomalaiselle, verkostoitumista ja keskusteluja ruokkivalle tapahtumalle oli tilausta. Siksipä ensi kertaan ehkä vielä kehittäisin pienryhmäkeskusteluja ainakin siihen käytettävän ajan suhteen, kenties myös alustajilla olisi voinut olla niissä vähän enemmän roolia. Lisäksi odotan ensi vuodelle päivän sisältöön vähän enemmän sen näkökulman huomioimista, miten vain hyvinvoiva yrittäjä saada tällaisista verkostoitumistapahtumista buustia bisnekseensä ja menestyä. Siksi jokaisen yrittäjän tulee tuntea itsensä, jotta voi parhaiten ruokkia omia vahvuuksiaan sekä oppimistaan, ymmärtää myös asiakastaan ja palautua tästä kaikesta entistä energisempänä seuraavaan työpäivään.

Epäselväksi jäi myös mitä kaikkea niillä nopeasti loppuunmyydyillä ja harvinaisilla mysteeripasseilla saikaan, sillä lavalla tai keskusteluryhmissä ei ainakaan näitä mysteerejä ratkaistu. Ensi vuonna siis sormi liipaisimelle kuin suosittujen artistien lippukaupassa ikään, ja selvittämään mysteereitä itse.

Jos olet yrittäjä, haastan sinut myös lähtemään mukaan, jos ei tähän tapahtumaan, niin johonkin muuhun itselle sopivaan. Ja kaikki muutkin, mikäli korona-aika on ”jäänyt päälle”, on hyvä lähteä omista poteroista liikkeelle, ajatuskin kulkee liikkeessä paremmin kuin ruudun äärellä, ja sosiaaliset kontaktit tekevät ihmislajille hyvää. Kontaktien luomisella toki kasvaa riski asiakkuuksien ja yhteistyökumppanuuksien syntymiselle.

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Vuoden 2024 pitkäaikaisennuste

Yleinen

Vuoden 2024 pitkäaikaisennuste

Odotettavissa ensi viikolla:

Maanantaiaamuna hehkuu koko varoituskartta punaisella informaatiotulvan riskin vuoksi.

Tiistaina on luvassa vaihtelevaa kärttyisyyttä jatkuvien keskeytyksien takia, ja keskiviikon vastaisena yönä on odotettavissa painajaismyrskylukemia.

Keskiviikkona aamusta alkaen katkematonta palaveriputkea ja jatkuvaa suorittamista iltaan asti.

Torstaina on luvassa kovan stressin vaara, erityisesti seuraavan aamuyön aikana katkeilevaa herkkäunisuutta.

Perjantaina on odotettavissa puoliärtyisyyttä, iltapäivästä eteenpäin jopa jatkuvampaa ärtyisyyttä.

Lauantaina moninpaikoin huonotuulisuutta ja paikoin jopa erittäin huonotuulisuutta.

Sunnuntaina jo seuraavaa viikkoa kohti kiristyvää hermoa ja seuraavana yönä paikoitellen hengenlähdön vaara.

Jos pitkäaikaisennusteesi kuulostaa tältä alkaneeseen vuoteen, on enemmän kuin suositeltavaa pikaisesti pohtia, miten saataisiin seuraavaan viikkoon ja tämän vuoden kausiennusteeseen lisättyä hieman positiivisemman puoleista virtausta?

Ensimmäinen asia, joka helpottaa ennusteesi näkymiä, on oman tavoitteen ja suunnan täsmentäminen. Tavoitteen tulee olla sinulle merkityksellinen ja oman arvomaailman kanssa ristiriidaton. Kun tavoite ja suunta on selvillä, on kaikista sinun aistejasi houkuttelevista ärsykkeistä helpompi tehdä jokapäiväisiä valintoja, mitä ottaa päiväohjelmaan mukaan ja mistä houkuttavista tarjouksista kieltäytyy, koska ne eivät aidosti vie omaa tavoitetta kohti. Informaatiotulvan riskinhallinta on täysin omissa käsissäsi. Tänä aikana, kun olemme jatkuvan uuden informaation ympäröimiä, tulee sinun valita ne kanavat, joita seuraat aktiivisesti, ja karsia ne joille et anna aikaa, kuin vasta sitten, jos sitä merkityksellisemmiltä asioilta jää yli. Yleensä siis ei, koska aikaa meillä kaikilla on käytössä vain 24h vuorokaudessa, josta keskimäärin kolmannes on hyvä varata nukkumiseen. Erityisesti on tärkeää, että löydät sinulle parhaiten sopivat keinot siihen, ettei mikään kanava häiritse keskittymistäsi olennaisimpaan menossa olevaan tehtävään ja siten ruoki muutenkin ärsyketulvasta heikentyneen keskittymiskykymme heikentymistä entisestään.

Kun tavoite on auringonkirkas, ajottainen puolipilvisyys taivaalla ei häiritse, koska tiedät, että sinulla on keinot tehdä valintoja, jotka pitkällä tähtäimellä johtavat sinut tavoitteeseen. Ja sitä paitsi poutapilvet ja pieni sade jopa virkistävät välillä. Pieniä kuuroja varten oletkin varmasti varautunut kevääseen iloisen värisellä sateenvarjolla ja kenties kumisaappailla. Pakkasen ja vastatuulen yltyessä arvaamattoman kovaksi, on taasen hyvä pysähtyä pitämään pieni tauko ja tarkistaa onko suunta oikea ja varusteet riittävät. Yleensä pahimmat myrskytuulet ovat ajoittaisia, ja rauhoittuvat suhteellisen nopeasti. Joskus toki matkaan saattaa tulla pidemmän epävakaisuusrintaman vuoksi mutkia, joista voi oppia paljon tai jotka voivat johtaa jopa pohtimisen jälkeen matkan suunnan muuttamiseen tai kiertotien käyttämiseen.

Koska hyvinvointi muodostuu tekemisten ja olemisen tasapainosta, sopiva päivämatka tavoitetta kohti on sellainen, että nautit siitä ja sinulle jää aikaa myös palautua, sillä kaikkea muuta voivat sade ja myrskytuulet ajoittain häiritä, mutta palautumiselle tulee varata aikaa päivittäin. Palautumiseen varatulla ajalla mahdollistat itsellesi paremman keskittymisen ja vakaamman unen, ja sen, että painajaisunet sydämentykytyksineen pysyvät loitolla makuuhuoneestasi. Kun nukkuu hyvin, niin silloin on helpompi tehdä parempia valintoja myös syömisen ja liikkumisen suhteen. Kaikkeen muuhunkin päätöksentekoon on toki enemmän energiaa, jolloin tulee keskimäärin tehtyä paremmin tavoitteeseen pääsyä tukevia valintoja, joista on hyvä pysähtyä myös kehumaan itseään aika ajoin. Positiivinen palaute ruokkii seuraavankin päivän auringonnousua ja oman itseluottamuksen kehittymistä valitsemaasi merkityksellistä tavoitetta kohti.

Jos sinusta tuntuu, että oman suunnan ja tavoitteen selvittämisen tiellä on juuri tällä hetkellä laaja ukkosrintama tai talven ennätyspakkaset ovat jäädyttäneet oman ajattelun, on mentaalivalmentajalla sinulle useita hyviä kysymyksiä, joiden avulla voit löytää viisauden ja ratkaisut itsestäsi. Paremman sääennusteen laadintaan sinulla on siis jo paljon vastauksia sisälläsi, ja niiden keinojen pohtimiseen kannattaa käyttää omaa ja tarvittaessa myös valmentajan kanssa yhteistä aikaa. Mentaalivalmentajaan kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, mikäli koet tarvetta kirkastaa oman tai työyhteisön suuntaa, tavoitetta tai toimintatapoja. Joskus jo muutamakin avartava kysymys kirkastaa ajattelua, ja joskus tarvitaan vähän pidempiä, juuri sinulle tai työyhteisöllesi räätälöityjä ratkaisukeskeisiä valmennusjaksoja seurantoineen.

Paljon hyviä pieniä päivittäisiä valintoja, myötätuulta tavoitteita kohti, ja juuri sinulle sopivinta sääennustetta tälle vuodelle toivottaen!

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Tärkeä hetki Uuden Vuoden kynnyksellä! Pysähtyminen!

Mental Management

Tärkeä hetki Uuden Vuoden kynnyksellä! Pysähtyminen!

Joulu on takana. Teitkö jo uuden vuoden lupauksia? Entä kerkesitkö pysähtyä ja miettiä niitä tarkemmin? Itse ajattelin että, ennen kuin lähdetään kohti Uutta Vuotta, on syytä hetkeksi pysähtyä tähän hetkeen, jonka jälkeen katsetta voi siirtää seuraavaan vuoteen ja tulevaisuuteen. Katsotaan myös hetki taaksepäin, miten edellinen vuosi vierähti, tutkaillaan sitten nykyhetkeä ja sitten mietiskellään, miten voimme tehdä seuraavasta vuodesta paremman sekä itselleni että myös omalle työyhteisölle.

Blogin kirjoittamisen sijasta ajattelin teettää teille pienen harjoituksen. Sen sijaan että kirjoitan yleviä asioita ja kerron hienoja teorioita, miten elämästä voisi tulla parempaa, annan teidän itse luoda oman, vieläkin paremman uuden vuoden. Sinun parempi uusi vuosi.

Mikäli sinulla on hetki aikaa, niin ota kynä ja paperi esille ja pysähdy miettimään seuraavia kysymyksiä, kirjaa ajatuksia niistä ylös ja tarvittaessa voit täydentää listaa myöhemmin, kun täydentäviä ajatuksia juolahtaa mieleesi. Mikäli tunnet olosi kiireiseksi, niin sitten vain lukaiset tehtävän läpi ja palaat tämän pienen harjoituksen äärelle, kun sinulla on sopiva hetki.

Hengitä muutama kerta rauhallisesti ja kun mieli on rauhoittunut, niin anna tulla ajatuksia paperille.

  1. Kirjoita lista asioista, jotka sinulla on hyvin juuri nyt. Voit kirjoittaa asioita omasta työstä tai siviilielämästä, miten itse näet parhaaksi juuri tällä hetkellä.
  2. Palaa menneeseen vuoteen ja kirjoita asioita, joissa koit onnistumisen tai ilon tunteita. Ne onnistuneet asiat voivat olla pieniä tai suuria, sillä ei ole väliä. Koe mielessäsi ne samat onnistumisen tunteet uudestaan. Sinulla voi olla ollut myös ilon hetkiä niin työssä kuin vapaa-ajalla. Anna niiden soljua paperille.

Katsele nyt listaa ja huomaa mitä olet kirjoittanut. Käy läpi mitkä asiat ovat hyvin ja missä olet kokenut onnistumisia. Minkälaisia tuntemuksia ne herättävät? Näitä tuntemuksia voit myös kirjoittaa ylös. Ihan omaksi iloksi ja positiivisen muiston vahvistamiseksi.

Seuraavaksi jatketaan työstämistä taas paperille. Hengitä taas muutama kerta ja sitten kynä laulamaan.

  1. Listasit asioita, jotka olivat hyvin juuri nyt. Miten toivot niiden asioiden kehittyvän tulevaisuudessa ja miten varmistat, että ne kehittyvät haluamaasi suuntaan? Näe mielessäsi sellainen lopputulema kuin haluat.
  2. Seuraavaksi listaa asioita, joita haluaisit muuttaa tai kokisit, että jokin asia voisi olla toisin ensi vuonna.
  3. Mikäli edelliseen listaan tuli jotain, niin kirjoita miten haluaisit niiden olevan. Kuvittele mielessäsi myös hyvä lopputulema.
  4. Kun tiedät miten haluaisit niiden olevan niin mitä ovat ne konkreettiset teot, jotka johtavat siihen että asiat kehittyvät oikeaan suuntaan. Näe itsesi tekemässä konkreettisesti asioita, jotka vievät sinua sitä kohti, miten haluaisit asioiden olevan.
  5. Tarvitsetko jotain voimavaroja tai resursseja lisää. Mikäli jotain tarvitset niin listaa niitä vielä tähän. Olet päässyt jo aika pitkälle. Nyt on aika vilkuilla mitä olet kirjoittanut ja muokata asioita, joita haluat saavuttaa, jonkinlaisiksi tavoitteiksi. Tässä muutamia vinkkejä, joilla saat määriteltyä hyvät tavoitteet. Tässä SMART-tavoitteenasettelun kaava.

Specific eli määritelty tavoite, joka on sidottu toimintaan tai tapahtumaan, joka tapahtuu. Measurable eli tavoite on mitattavissa. Tavoite ja sen hyödyt ovat jollain tavalla laskettavissa. Achievable eli tavoitettavissa oleva tavoite, joka on mahdollinen niillä resursseilla mitä meillä on. Realistic eli realistinen. Tavoite vaatii venymistä, mutta on mahdollinen toteuttaa. Timely eli aikaansidottu. Määritellään aika, jossa tavoite tulee olla saavutettu.

  1. Mieti muutamia tavoitteita. Viisi-seitsemän on hyvä joiden kanssa voit työskennellä samanaikaisesti.
  2. Määritä tavoitteet julistukseksi, ei toivelistaksi. ”Haluan olla hyvä työssäni” ei ole sopiva, vaan muotoillaan, että ”Minusta tulee hyvä työssäni” kuulostaa paremmalta. Nyt se on tarkoituksenmukainen ja voimakas.
  3. Määritä päivä, jolloin saavutat tavoitteen. Julista se mitä haluat saavuttaa ja milloin. Hyvä tavoitelista sisältää sekä lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmia. Osa vuoden mittaisia ja osa kaksi-kolme kuukautta. Voit myös jakaa tavoitteen osatavoitteisiin. Tällöin isompikin tavoite ei näytä liian isolta. Muista että kymppitonnin juoksukin alkaa aina ensimmäisellä askeleella.
  4. Ole tarkka. ”minusta tulee hyvä” on liian yleinen. Vastaavasti ”minusta tulee hyvä ja hallitsen työtehtävän eri osa-alueet hyvin, kuulostaa paremmalta. Liian yleiset tavoitteet voivat olla sopivia pitkän tähtäimen tavoitteiksi, joten voit tehdä tarkat osatavoitteet, jotka vievät sinut sinne.
  5. Jaa tavoitteesi jonkun kanssa, joka välittää siitä, että pääset sinne. Tarkoituksen ja tavoitteen jakaminen vanhempien, puolison, ystävien tai työkavereiden kesken helpottaa sinua saavuttamaan menestyksen.
  6. Kirjoita tavoitteet ylös ja laita lista niin, että näet sen. Mitä useammin luet, sitä paremmin saat tuloksia aikaan.
  7. Tarkkaile ja säädä listaasi tarpeen mukaan. Mieti eri tapoja kirjoittaa ja lausua tavoitteet. Tavoitteenasettelu parantuu harjoittelun kautta, joten leiki ja pelaa sen kanssa.

Toivottavasti tämä harjoitus auttaa sinua tai työyhteisöäsi eteenpäin. Koska maailma ei vieläkään ole tämän harjoituksen jälkeen tullut valmiiksi vaan tarvitsee jatkuvaa pysähtymistä ja reflektointia niin omasta kuin työyhteisön tekemisestä, niin peilaa ja säädä asioita ja tavoitteita muiden kanssa. Mikäli tarvitset apua ja ohjausta niin tarvittaessa työnohjaus tai valmennus auttaa sinua tai työyhteisöäsi nousemaan seuraavalle tasolle.

Hyvää Uutta (Työ)Vuotta

 

Terveisin

JOUKO MIKKOLA
Työnohjaaja ja mentaali- ja rentoutusvalmentaja

 

Kirjoittaja, Jouko Mikkola, Suomen Mentaalivalmennus, on työyhteisöjen ja urheilun mentaalivalmentaja, kehittäen työyhteisöjen ilmapiiriä, resilienssiä ja päivittäisen työn tekemistä sekä henkilöstön itsetuntemusta ja vuorovaikutusta. Jouko on erikoistunut toiminnalliseen neurotieteeseen, jota hän hyödyntää tiimin rakentamisessa ja yksilön vahvuuksien tunnistamisessa..

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.