mentaali.fi

HYVINVOINTI — VUOROVAIKUTUS — KASSAVIRTA — MENTAL MANAGEMENT — RESILIENSSI

Blogi

Näennäiset aikuiset hiekkalaatikolla

Vuorovaikutustaidot

Kaikille vanhemmille on tuttua lasten hiekkalaatikkoleikit. Kuinka joku ottaa toiselta lelun pois kädestä ja kuinka lelunsa menettänyt karjuu sydämensä kyllyydestä. Joku heittää hiekkaa toisten päälle ja vaikuttaa siltä, että hän kiusaa toisia tahallaan ja vain puhdasta ilkeyttään. Joku lähtee karkuun ja siirtyy aivan toisiin leikkeihin.

Lapset tarvitsevat kovasti vielä aikuista säätelemään tunteitaan ja etenkin sitä, miten niitä ilmaistaan. Mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän hänellä on käytössään strategioita selvitä elämästä hengissä. Itku ja huuto ovat yksiä käyttökelpoisimmista ja tuloksia tuottavimmista keinoista siinä suhteessa.

Lapsena luodut selviytymisstrategiat jäävät helposti päälle, niistä tulee kuin osa meidän luonnettamme ja käyttäytymistämme. Nämä selviytymismekanismit palvelevat lapsena, aikuisena harvemmin, jos ollenkaan. Harva aikuinen vain osaa tunnistaa niitä saatikka miettiä, olisiko niistä mahdollista (ja syytä) jo luopua.  

Hiekkalaatikko työpaikkana

Aika monessa työpaikassakin vallitsee edelleen hiekkalaatikkomentaliteetti. On montakin esimerkkiä työpaikoista, joissa sinänsä aikuisten näköisten kuorien sisällä jylläävätkin työntekijöiden ja esimiesten tarpeitaan joskus kärkkäästikin tyydyttymään yrittävät sisäiset lapset. Eräässäkin työpaikassa koko johtoryhmän toiminta oli aivan halvaantunut. Kukaan johtajista ei uskaltanut tehdä itsenäisesti päätöstä ennen kuin kaikista isoin esimies oli antanut asialle siunauksensa. Vaarana oli muuten, että johtaja sai julkisen ripityksen ja nolauksen johtoryhmän seuraavassa kokouksessa. Ei ehkä kovin aikuismaista käytöstä.

Nykyään onneksi jo päiväkoteihin ja kouluihin ollaan viemässä tunnetaitoja osaksi lasten varhaiskasvatusta. Mutta meitä on iso joukko aikuisia, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten säätelisimme tunteitamme tai miten edes tunnistaisimme niitä.  

Vuorovaikutus ja tunnetaidot

Tunnetaidot vaikuttavat sekä itsetuntemukseen että vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Tunnetaidoissa on kyse kyvystä olla levollisesti yhteydessä omaan itseensä ja toisiin ihmisiin. Se on kykyä rakentavasti kohdata toinen ihminen, vaikka tämä ärsyttäisi tai kiukuttelisi kuin lapsi. Tunnetaidot auttavat löytämään tarpeet tunteiden takana, niin itsessämme kuin toisissakin. Tunnetaidoissa on kyse siitä, miten tunnistamme omat tunteemme, miten voimme hyväksyä ja sietää niitä, miten pystymme säätelemään niiden voimakkuutta ja sitä, että emme toimi niiden vallassa.

Taitoihin kuuluu myös kyky ilmaista tunteita ja tarpeita rakentavasti. Vuorovaikutus ja kanssakäyminen helpottuisi, jos jokainen osaisimme levollisesti toimia omasta itsestämme käsin. Taito ilmaista rakentavasti omat tunteensa ja tarpeensa ja pyytää tarvittaessa toisilta apua on aivan avainasemassa työssä viihtymisen ja työssä jaksamisen kannalta.   

Meillä on vielä matkaa siihen, että jokaisessa suomalaisessa työpaikassa olisivat töissä oikeat aikuiset eikä vain aikuisten kuorissa melskaavat lapset. Ja että meillä olisi oikeasti mahdollisuus tulla ristiriitatilanteissakin kuulluksi ja nähdyksi ja taito saada toiset tulemaan kuulluksi ja nähdyksi.

Olisiko teidän organisaatiossanne tarvetta tunnetaitovalmennukselle? 

Hyväntahtoisuus

Vuorovaikutustaidot

#hyvätyöelämä #hyväilmapiiri 

Hyväntahtoisuus 

Olen pohtinut viime vuosina paljon tätä sanaa. Olen tehnyt havaintoja omista työyhteisöistäni ja pohtinut miten tämä voimasana siellä on ilmennyt. 

Hyväntahtoisuutta, kun ei voi suorittaa tai teeskennellä. Se ei ole roolipeliin tai asemaan kuuluva ominaisuus. Eikä se asu vallankäytön ja kontrollin huoneissa. 

Se kavahtaa itsekyyttä, eriarvoisuttaa, epäoikeudenmukaisuutta. 

Hyväntahtoisuus jalostuu niissä ihmisissä, jotka tuntevat itsensä ja määränpäänsä. Ne jotka kaikessa ajattelussaan, toiminnassaan ja puhessaan toteuttavat sitä omaa oivallettua, löydettyä, kirkastettua syvempää merkitystä. 

Nämä ihmiset ovat ehkä itse särkyneet ja hajonneet, mutta eheytyneet voimaantuen ja oppien ymmärryksen kautta suuremman empatian, tunneälykkyyden ja sitä kautta salaisen hyväntahtoisuuden supervoiman. 

Heidän läsnäolonsa sulattaa jään ja liimaa sirpaleet. He eivät valitse ketä kohtaavat, jokaisella on vapaus olla oma itsensä juuri hänelle. Heistä uhan, pelon ja ankaruuden varjot ovat kaukana. 

Työskentely heidän kanssaan rikastaa ja kasvattaa. Koet olemisen ja työn helppouden. Aika, ponnistukset ja ongelmat menettävät negativiisuutensa ja kaikki vaan sujuu hyvin miellyttävällä tavalla. 

Heidän vuorovaikutuksensa huokuu oikeudenmukaisuutta, ystävällisyyttä, toivoa ja luottamusta. He osaavat rakentaa sanoillaan kiitollisuutta, armollisuutta ja oikeutta. He ovat oikeasti ymmärtäneet ja ottaneet ohjenuorakseen sen, että mitä elämässä tarjoat ja toteutat, sitä saat takaisin. 

He ovat niitä, jotka jatkuvasti löytävät hyvän ja arvokaan sekä kannustavat virheissä ja erheissä. Niitä jotka tekevät sen täysin epäitsekkäästi, odottamatta vastalahjaa ja mieluiten vaivihkaa.  

Pohdittuani työelämäkokemuksiani totesin, että 26 vuoden aikana olen tavannut viisi tällaista ihmistä. 

Omassa lähipiirissäni löytyy näitä myös noin saman verran. 

Olen heistä äärettömän kiitollinen.  

Pohdin omalla kohdalla jatkuvasti oman persoonallisen kasvun ja kehittymisen sekä elinikäisen oppimisen kautta, jalostavani tätä taitoa itsessäni. Työelämässä se on yksi itseohjautuvuuden ja tiimiohjautuvuuden supertaitoja. Ihmiset, jotka ovat löytäneet syvemmän merkityksen, joiden mentaaliset mallit rakentuvat aidosti hyväntahtoisuudelle pysytyvät työssään onnistumaan tehokkaasti ja tuloksekkaasti, myös tartuttaen sen muihin. 

Hyvässä työelämässä pehmeät arvot ja taidot sekä organisaation ilmapiiri tuovat myös yritykselle kassavirran. Miten teidän yrityksessä onnistutaan ilmapiirin ja mentaalisten taitojen kanssa? 

Vastaamalla kartoituksiin saat tiedon miten teidän organisaation ilmapiiri toimii tai mitkä ovat sinun mentaaliset taidot työelämässä: 

Kirjoittaja Eija Barrner omaa kokemusta sote-alalta jo 27 vuotta. Työterveydenhoitaja, työhyvinvointivalmentaja, mentaalivalmentaja ja opiskeleva työnohjaaja.

Mihin käytät aikaasi?

Ajan hallinta

Vuodenvaihde ja alkuvuosi ovat aina edellisen vuoden summausta ja odotusten kääntämistä tulevaan. Oletko sinä tyytyväinen menneeseen vuoteen, miltä näyttävät suunnitelmat käsillä olevaan?  

Usein koulutustilaisuuksissa pohditaan ajanhallintaa ja sitä, mihin käytämme rajallista aikaamme. Osallistujat havahtuvat, että se mihin haluttaisiin käyttää aikaa, ei usein kohtaakaan sen todellisuuden kanssa mihin päivät ja vuodet kuluvat. Meillä on aikarosvoja, joihin käyttämämme aika ei lisää tasapainoa oman elämämme hallinnassa. Asiat joita haluaisimme tehdä, edustavat omaa arvomaailmaamme. Mikäli emme toimi oman arvomaailmamme mukaisesti, ei hyvinvointimme ainakaan lisäänny.  
Useimmiten nuo asiat, joita haluaisimme tehdä, antaisivat meille energiaa, lisäisivät hyvinvointiamme ja palauttaisivat niistä välttämättömien, mutta ei aina niin mielekkäiden asioiden suorittamisista. 

Miksi sitten löydämme itsemme usein tekemästä asioita, jotka eivät edistä arvomaailmamme toteutumista?  Jostain syystä usein vain on vaikeaa sanoa ei, ja todella ottaa aikaa arvostamiimme asioihin. Priorisointi voi olla haastavaa, jos kiinnostuksen kohteita on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Toki on myös joitakin pakollisia velvollisuudesta suoritettavia tehtäviä sekä asioita joita teemme jostain syystä mielyttääksemme muita.  Jos valitset liian usein arvomaailmaasi sopimattomia asioita, on seurauksena uupumus. 

Pohdi, mikä on sinun oma arvomaailmasi, ja miten jokapäiväiset valintasi kohtaavat sen kanssa? Mielen tasapainokin on kiinni ihan jokapäiväisistä ja pienistä, jatkuvasti tehtävistä valinnoista. Mihin haluat tänä vuonna käyttää aikaasi?  
Kun seuraavan kerran istut sosiaalisen median äärellä tai suoritat jotakin työtehtävää, jonka järkevyydestä et ole yhtä mieltä tai silität vastahakoisesti pyykkiäsi, kuuntelet puhelimessa sinulle tärkeää, mutta harmittavan usein negatiivista tai itsekeskeistä ihmistä, sanot jollekin epämieluisalle asialle velvollisuuden tunteesta kyllä..jne. Mieti, miten nämä asiat palvelevat sinun omaa hyvinvointiasi ja sitä mitä elämässäsi haluat tehdä ja minkä verran näistä asioista saat itsellesi energiaa?  

Päättäessä mihin asioihin lähtee mukaan tai mitä asioita haluaa elämässää jatkaa, kannattaa käyttää niin sanottuja kyllä/ei – filtterikysymyksiä itselle. Voit luoda täysin omia filttereitä, jotka johtavat sinua haluamaasi suuntaan, tässä muutama esimerkki millaisia kysymykset voisivat olla:  

 

  1. Olenko valinnut panostavani aikaani tähän asiaan?
  2. Onko tämä arvomaailmani mukaista toimintaa?
  3. Viekö tämän asian toteuttaminen minua lähemmäs päämäärääni?
  4. Teenkö tämän asian koska aidosti haluan? 

Lisäksi Nordic Business Forumissa vuonna 2015 Suzy Welch antoi hyvän neuvon, miten voit filtteröidä valintoja ja peilata niitä samalla arvoihisi: Mitä tämä valinta merkitsee minulle
— 10 minuutin 
— 10 päivän 
— 10 vuoden kuluttua?  

Eli tarkista vievätkö valintasi sinua kohti pidemmän tähtäimen päämäärää. Luolamies sisällämme kun koittaa parhaansa mukaan taivuttaa meitä valitsemaan lyhyen tähtäimen etuja. 

Kun käyttää aikansa niihin asioihin, joita arvostaa, hyvinvointi lisääntyy. Jos näitä kiinnostavia asioita on vielä päivissä kiireentunteeseen asti, niin ajanhallinnan erilaisia työkaluja käsittelemme tulevissa blogeissamme ja tietysti käytännönläheisissä koulutuksissamme, joista voit lukea lisää täältä »

 

Vapaus valita

Mental Management

Uuden vuosikymmenen vähemmän riemukkaaksi, mutta sitäkin vaikuttavammaksi aluksi vierailin Auschwitzissa. Rankasta vierailusta nousi tietysti erilaisia kysymyksiä mielen pohdittavaksi. Mentaalivalmennuksen näkökulmasta tietysti askarrutti se, yhdistikö selviytyjiä onnen ja sattuman lisäksi jokin ajatusmalli tai muu selviytymiskeino.  

Mauthausenin leirillä aiemmin vieraillessani, oli joukon mukana yksi leirin karmivista oloista selviytynyt amerikkalaismies. Ei kuitenkaan silloin tuntunut soveliaalta juuri kysyä mitään, vaan antaa hänen itse kertoa, jos oli halukas jotakin kertomaan. Enkä tuolloin varmasti olisi osannut kysyä oikeita kysymyksiäkään.  

Auschwitzin portin ulkopuolella olevassa kirjakaupassa on laaja valikoima erilaisia teoksia kertoen kauhujen historiaa monesta eri näkökulmasta. Ajattelin, että selviytymistarinan lukeminen voisi antaa vastauksia mentaalisten keinojen käytöstä selviytymisessä. Valitsin hyllystä Dr. Edith Eva Egerin menestyskirjan Choice. Kirja oli itseasiassa monipuolisempi kuin osasin takakannen tekstistä kuvitellakaan: Edith Eger on osana omaa selviytymistään opiskellut ja väitellyt psykologian tohtoriksi. Eli selviytymisensä lisäksi hän jakaa osaamistaan muiden selviytymiseksi ja kirjassa olikin mukana monia aitoja potilaskohtaamisia.  

Jo Auschwitzin opastetulla kierroksella kävi selväksi, että suurta osaa selviytymistarinoissa näytteli onni. Satuitko olemaan oikean ikäinen, kokoinen ja terve saapuessasi. Jos selvisit ensimmäisestä luokittelusta elävien jonoon, jatkoa määritteli se, millaisen työtehtävän satuit saamaan. Selviytymisen mahdollisuudet sisätöissä olivat paljon ulkotöitä paremmat.  
Mielellä on kuitenkin suuri rooli siinä, miten päivästä toiseen kauhujen keskellä selviytyy. Voi vain kuvitella miltä tuntuu ymmärtää, että vielä hetki sitten yhdessä olleesta perheestä onkin vanhemmista enää jäljellä vain taivaalle nouseva savu. Todellisuus iskee tajuntaan enemmän kuin nopeasti, ja jotenkin tilanteeseen on silti sopeuduttava, koska poispääsyynkään ei elävänä ole mahdollisuutta.  

Edith selvitytyi leirillä sisätöissä lajittelemassa kohtalotovereidensa matkatavaroita, oppimalla löytämään ja kätkemään leipää ja pitämällä mielessä jatkuvasti mahdollisuuden vielä tavata orastavan rakkautensa kauheuksien jälkeen. Myös toisen ihmisen tuki on selviytymisessä tärkeä: Edith selvisi kauheuksista yhdessä sisarensa Magdan kanssa. He huolehtivat toinen toisistaan, eivätkä päästäneet toista silmistään.  

Kirjassa Edith kertoi myös tarinan leirillä vakavasti sairastaneesta naisesta, jonka kuolemaa kanssavangit odottivat lähes päivittäin, mutta päivä toisensa jälkeen hän jaksoi nousta ja työskennellä. Muut ihmettelivät hänen vahvuttaan, ja hän kertoi kuulleensa, että heidät vapautettaisiin jouluna. Näin ei kuitenkaan käynyt. Nainen kuoli 25.12. Tämäkin esimerkki kertoo mentaalisen ajattelun voimasta ja siitä, miten uskoa ja toivoa ei kannata itseään psyykatessa sitoa ihan konkreettisiin tapahtumiin tai päivämääriin.  

Sen sijaan abstraktimmat tavoitteet ja oma vahvistava sisäinen puhe on merkittävässä roolissa. Mentaalisia taitoja vaatii myös keskittyminen puutteiden sijaan siihen, mitä sinulla tällä hetkellä on.  Sitä millainen olet ja se mikä kumpuaa sinun sisältäsi, sitä ei voi kukaan ottaa pois, tapahtuipa ympärillä ihan mitä tahansa. Nämä omat vahvuudet on hyvä oppia tuntemaan, se helpottaa eloa myös muiden kanssa.   

Kirjan nimi Choice alleviivaa mentaalisista taidoista ehkä tärkeintä: voit aina valita, olipa tilanne ihan millainen hyvänsä ja kohtaatpa elämässäsi miten vaikeita hetkiä tahansa. Valitset itse aina sen miten tilanteisiin reagoit.

Kun Edithin piti tanssia tohtori Mengelelle, hän kuvitteli karun todellisuuden sijaan itsensä Budapestiin isolle esiintymislavalle ja tanssi täydelle salille niin hyvin kuin vain osasi.   

Menneisyys elää meissä, mutta se ei määrittele tulevaisuuttamme. Olemme aina vapaita valitsemaan. Edith uskoo eläneensä vapautumiseensa asti, koska piti sisimmässään yllä toivoa. Ja vapauden hän koki oppiakseen antamaan anteeksi. Mikä ei tietenkään tarkoita kauheuksien hyväksymistä, vaan sitä, että pystyy hyväksymään, että elämä on sellaista kuin se on ja luopumaan erilaisen, vaihtoehtoisen menneisyyden toiveista.  

Kirjan lopussa Eger toteaa, että vaikeampaa kuin selviytyminen Auschwitsista oli vuosikymmeniä sen jälkeen kestänyt oma selviytymisprosessi.  Arbeit macht frei tarkoitti Edithille vuosikymmeniä kestänyttä sisäistä työtä kuinka selviytyä, oppia antamaan itselleen anteeksi ja tuntea itsensä vapaaksi. 

Kirja on erinomainen tarina ihan jokaiselle lukijalle, sen mentaalisia oppeja pystymme hyödyntämään ihan jokapäiväisessä elämässä, jonka osa myös työelämä on. Kaikkiin työolosuhteisiin emme itse aina pysty vaikuttamaan, mutta omasta reagoimisesta niihin olemme jokainen vastuussa ihan itse.  

Omat mentaaliset taitosi pääset testaamaan tästä linkistä »  

Lyhyesti tiivistettynä mentaalinen muistilista Auschwitzin osuudesta, jotka toki pätevät elämässä yleisesti: 

  • Voit aina valita miten reagoit  
  • Keskity siihen mitä sinulla on, älä siihen mitä ei ole 
  • Sitä mitä kumpuaa aidosti sisältäsi, ei voi kukaan sinulta viedä
  • Puhu itsellesi sisäisesti vahvistavia asioita 
  • Pidä yllä toivoa
  • Mielikuvittele ja visualisoi ympäristösi miellyttäväksi 
  • Yhdessä on helpompaa selvitä kuin yksin 

Vain hyvinvoiva henkilöstö voi olla tuottava

Mental Management Tuottavuus & kassavirta

Henkilöstön tuottavuuteen ja hyvinvointiin vaikuttaa suoraan organisaation ilmapiiri; se miten ihmiset kommunikoivat ja tulevat toimeen keskenään. Olemme Suomen Mentaalivalmennuksessa määritelleet 22 eri osa-aluetta, jotka vaikuttavat organisaation ilmapiiriin. Tässä blogissa osa-alueista käydään läpi: asenne, motivaatio, vuorovaikutus ja tiimin yhteistyötaidot sekä muutama muu organisaation ilmapiiriin vaikuttava tekijä. Näitä voisi kuvailla seuraavasti, miten ne ideaalitilanteessa voisivat olla.  

Organisaation ilmapiiri vaikuttaa kassavirtaan 

Oleellista on ymmärtää, että organisaation ilmapiiri vaikuttaa suoraan kassavirtaan joko positiivisesti tai negatiivisesti. Positiivisessa ilmapiirissä on sosiaalinen turvallisuus ja kaikki saavat olla omia itsejään. Ajan myötä rakentuu myös keskinäinen luottamus, joka johtaa nopeaan ja dynaamiseen päätöksentekoon, joka puolestaan mm. nopeuttaa prosesseja.

Negatiivisessa ilmapiirissä päätöksenteko on hidasta ja keskinäinen luottamus puuttuu. Pelon tai autoritäärisen johtamisen ilmapiirissä työntekijä pitkässä juoksussa tekee virheitä, voi huonosti ja mahdollisesti sairastuu. Nykypäivänä erityisesti henkisten ongelmien mm. masennuksen tai burn-outin takia jää sairaslomalle, ja mahdollisesti työkyvyttömyyseläkkeelle, vuosittain iso joukko työntekijöitä. Nämä olisivat estettävissä hyvällä johtamisella sekä panostamalla työhyvinvointiin, kuten organisaation ilmapiirin kehittämiseen.  

Kaikilla näillä on suora yhteys myös taloudellisiin tunnuslukuihin, kuten Strategic Accountingin tekemä tutkimus organisaation ilmapiirin vaikutuksesta kassavirtaan osoittaa.

Yksilön vastuu ilmapiirin kehittämiseen ja yrityksen menestykseen on oleellinen  

Henkilöstön fyysinen ja henkinen hyvinvointi vaikuttaa suoraan sekä työn tuottavuuteen että sairauspoissaoloihin. Henkilöstön tulee itse ottaa vastuu sekä omasta fyysisestä että henkisestä hyvinvoinnistaan. Vaikka työntekijä olisi henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa ja huolehtisi omasta palautumisestaan, tulee henkilöstön vahvuuksien tukea työn prosesseja ja työnkuvaa. Tämän vuoksi myös työtehtävien sisäinen kehittäminen tulee olla jatkuvasti työn alla. Työmaailma kehittyy koko ajan ja joudumme koko ajan uusiutumaan, sillä vanhat toimintatavat eivät enää uudessa maailmassa toimi.   

Vahvuuksien pohjalla on itsetuntemus. Ymmärtämällä itseään, ymmärtää myös muita ja mahdollistaa hyvän vuorovaikutuksen organisaatiossa. Tulevaisuuden työyhteisössä ei ole enää johtajia, vaan jokainen tulee olemaan oman työnsä johtaja. Itsetuntemus on itsensä johtamisen perusta. Hyvin itsensä tuntevat tunnistavat sekä vahvuutensa että haasteensa ja osaavat johtaa itseään ja omaa palautumistaan työn kuormituksesta. He tulevatkin olemaan tulevaisuuden menestyjiä. Kaikki toimet millä yksilön omaa itsetuntemusta ja organisaation ilmapiiriä kehitetään vievät yritystä kohti parempaa tulevaisuutta ja menestystä. Nämä johtavat työhyvinvointiin, työn tuottavuuteen ja kassavirtaan. Olemme yrityksen hyvän talouden ja työhyvinvoinnin oravanpyörässä. Tarvitsemme menestyvissä yrityksissä molempia, niin kassavirtaa kuin hyvinvointia. Joten yritysjohtajat: satsatkaa mahdollisuuksiin kehittää organisaation ilmapiiriä ja henkilöstön hyvinvointia.  

Vastaavasti henkilöstö: ottakaa vastuuta ilmapiiristä ja omasta hyvinvoinnista. Vaalikaa niitä, niin olette työnantajalle kultaakin kalliimpia. Näin ollen vastakkainasettelun aika on ohi ja hyvällä yhteistyöllä saamme henkilöstön hyvinvoinnin ja taloudellisen menestyksen kulkemaan käsi kädessä. Ne eivät voi kulkea omia polkujaan.   

Kuusi organisaation ilmapiiriin vaikuttavaa tekijää 

Tiimin yhteistyö 

Yhteistyöllä työntekijät pystyvät rakentamaan jotain paljon suurempaa kuin mihin kukaan heistä olisi ikinä yksinään pystynyt. Tiimi, jossa vallitsee keskinäinen luottamus ja arvostus, pystyy kunnioittamaan sen jokaista jäsentä, ja näin jokainen saa kokemuksen siitä, että on tärkeä osa yhteistä päämäärää. ”Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, mene yhdessä”. 

Asenne 

Hyvä asenne auttaa jatkamaan ja jaksamaan silloinkin, kun helppo ratkaisu ei odota nenän edessä. Vastoinkäymiset ja haasteet kuuluvat elämään. Oikealla asenteella niistä pääsee jatkamaan eteenpäin. Never give up! 

Motivaatio 

Motivaatio syntyy siitä, että työllä on selkeä merkitys. Motivoitunut työntekijä on innostunut ja sitoutunut työhönsä, mikä lisää työn tuottavuutta.  

Vuorovaikutustaidot 

Yhteistyön edellytys on se, että ymmärrämme toisiamme. Hyvät vuorovaikutustaidot tarkoittavat sitä, että pystyy muuttamaan omaa viestimistapaansa kuulijan mukaan. Se on kykyä ymmärtää toista ihmistä ja tulla itse ymmärretyksi. Viestiminen ja tiedottaminen ovat yksi työyhteisöjen suurimmista haasteista. 

Itseohjautuvuus 

Työntekijöiden itseohjautuvuus lisää hallinnan tunnetta omassa työssään ja keventää esimiehen työtä. Esimiehelle jää enemmän aikaa olennaisiin tehtäviin, kun hän voi luottaa siihen, että perustyötehtävät hoituvat ilman esimiehen ohjausta. 

Hallinnan tunne 

Työn mielekkyyteen vaikuttaa olennaisesti se, että työntekijällä on tunne siitä, että hän pystyy vaikuttamaan omaan työhönsä sekä kykenee suoriutumaan omista työtehtävistään. Hallinnan tunne ja vaikuttamismahdollisuudet lisäävät työntekijöiden sitoutuneisuutta työhönsä.  

Menestyvissä yrityksissä on hyvinvoivia ihmisiä, jotka ovat yrityksen selkäranka ja voima! 

Vain hyvinvoiva henkilöstö voi olla tuottava! 

Kansainvälinen hypnoosipäivä 4.1.

Mental Management

On jälleen kansainvälinen hypnoosipäivä. Monelle hypnoosi tarkoittaa lavahypnoosia, jossa henkilö saadaan tekemään jotain hauskaa.

Kuitenkin totuus on, että hypnoosia voidaan hyödyntää elämässä, suorituskyvyn parantamisessa ja antamaan voimavaroja haasteellisiin tilanteisiin. Hypnoosissa saamme yksilön tilaan, jossa pääsemme vaikuttamaan suoraan piilotajuntaan ja näin ollen rationaalinen mieli hiljenee. Tällöin hypnotisoija voi antaa asiakkaan toiveiden mukaisia ehdotuksia ja näin vaikuttaa suoraan alitajunnan toimintaan asiakkaan haluamalla tavalla.

Hypnoosia on itse asiassa kaikkialla ja koemme sitä jatkuvasti mm. katsoessamme ja uppoutuessamme jonkin hyvän ja innostavan elokuvan äärelle. Tai kun kuuntelemme ”hypnotisoituneena” poliitikkoa, jolla on karismaa ja saa meille omaa poliittista viestiä lävitse.

Hypnoosia voidaan urheilumaailmassa käyttää jännitystilojen poistamiseen, mielikuvaharjoitteluun sekä esimerkiksi negatiivisten tunteiden ja kokemusten muuttamiseen.

Elämänhallintaan ja ihmisten voimavarojen lisäämiseen on myös mahdollista käyttää hypnoosia. Hypnoosia voi hyödyntää esim. korkean paikan kammoon ja erilaisiin fobioihin sekä tupakoinnin lopettamisen tai painonhallinnan tukemiseen. Tupakanpolttoon 80% prosenttia hypnoosia tukena hyödyntäneet ovat pystyneet lopettamaan. Toki aina tarvitsee olla asiakkaan oma halu mukana.

Kun sinulla on jokin ongelma, niin ota selvää voisiko hypnoosista olla apua. Ei se sairauksia paranna, mutta sen avulla saa voimavaroja jaksamiseen ja elämänhallinnan tukemiseen.

Hyvää kansainvälistä hypnoosipäivää!

 

Kirjoittaja Jouko Mikkola, on urheiluvalmentaja ja Suomen Hypnoosiliiton puheenjohtaja, joka tekee sekä urheilun mentaalivalmennusta että työyhteisövalmennusta.

Mitä työelämä voi oppia 20. peräkkäisestä Suomen mestaruudesta?

Mental Management

Kuvaan kännykälläni Cheerleadingin SM-kilpailujen sekajoukkuesarjan viimeistä esitystä. Vuorossa on FT Gorillaz. Käteni vapisevat jännityksestä. Samalla kuvaten ja katsoen kun jengi hyppää tantereelle. Koko joukkueen vahva sisääntulo sekä elein että äänellä höystettynä tekee vaikutuksen. Ajattelen mielessäni, että nyt on hyvät merkit ilmassa. Esiintyjät ovat läsnä tässä hetkessä ja joka solulla mukana esityksessä. Neljän minuutin päästä homma on ohi. Huikea ja melkein puhdas suoritus on yhteistyön, tiimihengen ja pitkäjänteisen työn taidonnäyte. Pitkän syksyn jälkeen kaikki huipentuu tuohon muutamaan minuuttiin, jonka seurauksena tulee 20. perättäinen Suomen Mestaruus ja edustus 2020 MM-kisoissa Floridassa keväällä. Enää ei käsi vapise. Me, koko joukkue ja valmentajat tehtiin se! Katso esitys tästä: https://www.youtube.com/watch?v=abBtsHWZ3ps

Tarinalla on siis loistava loppu, tosin tarina jatkuu. Paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua ennen lopullista huippusuoritusta. Pääsin itse mukaan projektiin kesällä, kun joukkueelle etsittiin mentaalivalmentajaa tiimihengen rakentamiseen ja erityisesti hiomaan porukka yhteen, sillä jengissä oli vaihtunut urheilijoita, ja menestys ei ollut mitenkään kirkossa kuulutettu. Elettiin murrosvaihetta joukkueena. Aloitettiin keskustelut kahden intohimoisen Cheerleading-valmentajan Mija Schreyn ja Lotta Karvasen kanssa: Miten saamme joukkueesta eli ”meidän tiimistä” huipputiimin? Lähdimme ajatuksista, että jokainen saa olla oma itsensä ilman rooleja, hyväksytään yksilöllisyys, kaikki kunnioittavat toisiaan, niin valmentajat kuin urheilijat, ja meillä on loistava ilmapiiri sekä nostetaan päivittäinen tekemisen taso, jonka seurauksena tulee menestys. Ne olivat visio yhtenäisestä joukkueesta, ja ne itse asiassa olivat myös ne asiat, jotka joukkue nosti ja halusi.

Valmentajat yhdessä urheilijoiden kanssa rakensivat päivittäisen toiminnan periaatteet, johon kaikki osallistettiin ja siten kaikki sitoutuivat kohti yhteistä päämäärää. Joku voisi sanoa, että tuotiin urheilijat keskiöön. Tavoitteet ja suunta, yhteistyö, yhteishenki, ilmapiiri, sitoutuminen, asenne, motivaatio, iloisuus, oman elämän hallinta, päivittäinen harjoittelu ja valmennus olivat aiheita, joita käytiin läpi joukkueen ja valmennustiimin kanssa useita tunteja. Näiden kanssa työskentely jatkui myös koko syksyn ajan. Kaikki nämä asiat piti myös saada näkymään päivittäisessä toiminnassa. Se ei ollut ongelma, sillä niin valmentajat kuin urheilijat olivat valmiita hengittämään samaa Cheerleading-ilmaa!

Tiimin yhteishengen rakentamisen jälkeen keskityttiin urheilijoiden omien vahvuuksien tunnistamiseen sekä mentaalisten taitojen kehittämiseen. Päästiin auttamaan yksilöä joukkueen sisällä. Työkaluna oli ActionTypes- toimintamalli-kartoitus. ActionTypes-kartoituksen avulla saatiin tietoon molemmat: luontainen motorinen- ja luontainen ajattelumalli. Erityisesti oli tarkoitus lisätä urheilijan itsetuntemusta luontaisten vahvuuksien tunnistamisen kautta. Vuorovaikutuksen ja tiimin yhteishengen kannalta on oleellista, että urheilija tunnistaisi omat luontaiset tapansa toimia. Lisäksi kaikille tehtiin urheilijan mentaalisten taitojen kartoitus. Kartoitus on erityisesti rakennettu Cheerleading-urheilijoita varten lajin erityisolosuhteet huomioon ottaen. Mentaaliset taidot ovat yksi tärkeä osa urheilijan menestystä ja onneksi niitä voi harjoitella kuten laji- tai fyysisiä taitoja.

ACTION TYPES -KARTOITUS »
https://suomenmentaalivalmennus.fi/itsetuntemus-vuorovaikutus/

MENTAALISTEN TAITOJEN -KARTOITUS »
https://kysely.suomenmentaalivalmennus.fi/kysely?id=11#Cheerleading

Tärkeä osa matkassa oli myös valmentajien mentaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen parantaminen ymmärtämään yksittäisten urheilijoiden tarpeet ja varmistamaan että kommunikaatio toimii molempiin suuntiin. Oleellista on, että luottamus urheilijan ja valmennuksen välillä kasvaa, ja että valmennus löytää reitit vuorovaikutuksessa siten, että urheilijan silmät syttyvät ja oma motivaatio kasvaa.

Mikä mahdollisti, että näinkin nopeasti saatiin yhteishenki ja luottamus koko tiimin kesken ja nousemaan seuraavalle tasolle?

  1. Intohimoiset valmentajat, jotka omalla esimerkillään näyttivät tietä. Eivät nostaneet itseään jalustalle vaan vetivät joukkuetta eteenpäin omalla rempseällä tyylillään. Valmentajien sitoutuminen ja intohimo viedä urheilijoita ja ohjelmaa eteenpäin välittyi koko syksyn ajan. Hyvä henki, mutta riittävä vaatimustaso joka hetkessä.
  2. Intohimoiset urheilijat, jotka pyyteettömästi käyttävät melkein kaiken vapaa-ajan rakkaan harrastuksen parissa. Nämä FT Gorillat tekevät urheilijan valintoja ja elävät urheilijan 24/7 maailmaa omien resurssiensa puitteissa huomioiden, että olivat amatööriurheilijoita, joilla sekä koulu- että työkiireet vievät päivästä ison osan. Asenne ja motivaatio kohdallaan.
  3. Hyvä prosessi, jossa urheilijat ja valmennus sitoutettiin ja osallistettiin yhteiseen suuntaan ja päämäärään. Koko prosessi keskittyi myös joukkueen ilmapiirin kehittämiseen ja urheilijoiden vahvuuksien hyödyntämiseen.
  4. Isona asiana oli myös, että valmennus ja urheilijat eivät tuudittauneet vanhaan menestykseen vaan kaikki ymmärsivät, että joka vuosi menestys on ansaittava uudestaan.

MM-kisoihin porukka on valittu ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kevät näyttää. Pohja on rakennettu ja olisi hienoa, jos menestystä tulisi myös Cheer-sekajoukkueen osalta. Mahdollisuus on saada samanlaista menestystä kuin kaksinkertaiset naisten MM-kullan voittaneet daamit. Ilmapiiristä, yhteishengestä ja sitoutumisesta se ei ainakaan jää kiinni.

Mitä työelämällä olisi opittavaa?

Yhteishenki ja tiimityö mahdollistavat paljon enemmän kuin pelkästään yksin puurtaminen tai menestys omaa napaa tuijottaen. Itsetuntemus on kaiken toiminnan perusta. Ei väliä miten tai millä prosessilla itsetuntemusta lisätään ja kehitetään. Oleellista on, että alkaa tunnistamaan omia toimintatapojaan, tunnistamaan omaa ajattelua ja omia luontaisia malleja. Näin myös vuorovaikutus, kommunikaatio ja sisäinen viestintä alkavat kehittyä seuraavalle tasolle. Kun henkilöstö on hyvinvoivaa niin työn tuottavuus kasvaa, jonka seurauksena tulee kassavirta ja taloudellinen menestys.

Minkälainen ilmapiiri sinun työyhteisössäsi on?

Esimies, tee kartoitus työyhteisösi ilmapiiristä

https://kysely.suomenmentaalivalmennus.fi/kysely?id=17#Organisaation-ilmapiiri

Mitkä ovat sinun työelämäsi mentaaliset taidot?

Työntekijä, tee kartoitus omista mentaalisista taidoista. Sopii myös esimiehille ja johtajille oman tilan kartoittamiseen.

https://kysely.suomenmentaalivalmennus.fi/kysely?id=2#Tyoelaman-mentaalisen-suorituskyvyn-kartoitus

Kirjoittaja Jouko Mikkola toimi syksyn FT Gorillaz Cheerleading joukkueen mentaalivalmentajana

Jouko on urheilun ja työelämän mentaalivalmentaja. Urheilussa hän on toiminut mentaalivalmentajana lajeina mm. jääkiekko, lentopallo, pesäpallo, käsipallo, golf, jousiammunta ja cheerleading. Hän toimii myös Suomen Mentaalivalmennuksen toimitusjohtajana ja valmentajana yhdessä kymmenen muun valmentajan kanssa tavoitteena viedä suomalainen työelämä seuraavalle tasolle niin henkisen hyvinvoinnin kuin taloudellisen menestyksen osalta. Vain hyvinvoiva henkilöstö voi olla tuottava.

Mentaaliset taidot ja jääkiekko

Mental Management

Valmentaminen on haastavaa, kuten viime aikoina on NHL:stä luettu. Olemme siirtymässä pois autoritäärisen valmentamisen maailmasta kohti ihmisten valmennusta, jossa jokaista yksilöä kunnioitetaan omana itsenään. Suomessa ollaan edelläkävijöitä ihmisten valmennuksessa myös jääkiekossa. Tästä ihmisten valmentamisesta ovat puhuneet viime aikoina mm. Erkka Westerlund ja Jukka Jalonen. He ovat myöskin tehneet ansiokasta tulosta valitsemallaan tiellä. Unohtaa ei voi Alpo Suhosta, joka on puhunut asiasta jo viimeiset kolmekymmentä vuotta. Onneksi aika on nyt kypsä. Jääkiekko elää nyt johtamistapojen ristiaallokossa, jossa pelaajat ovat yhä enemmän itseohjautuvia.

Henkisesti hyvinvoiva pelaaja on tehokas ja luo tiimiin hyvää joukkuehenkeä

Valmentaminen muuttuu ja kehittyy. Siinä me mentaalivalmentajatkin olemme enemmän ja enemmän mukana päivittäisvalmennuksessa. Riippuen joukkueen tarpeista mentaalivalmentajan rooli voi olla hyvin moninainen. Monesti mentaalivalmentaja tulee mukaan hädän keskellä. Mitä jos siinäkin päästäisiin ennaltaehkäisyyn ja yksilön pitkäjänteiseen kehittämiseen myös henkisesti. Näin joukkueiden ja pelaajien kauden aikana vastaan tulevat montut olisivat hieman loivempia ja samalla eteenpäin vieviä. Ja henkistä vahvuutta kasvattavia.

Mentaalivalmennus ei ole irrallinen osa päivittäisvalmennusta

Mentaalivalmennus on oleellista kytkeä osaksi päivittäisvalmennusta, koska kuten missään muussakaan lajissa, se ei ole erillinen osa, vaan kuuluu niin laji- kuin fysiikkaharjoitteluun päivittäin. Tarvittaessa, jos valmentajan omat taidot ei riitä tai muuten tilanteesta johtuen voidaan käyttää lisävoimia ja apukäsiä. Ja kuten tiedetään, aika on rajallista. Menemme enemmän ja enemmän kohti tiimivalmennusta. uskon että mentaalivalmentajilla on tulevaisuudessa myös roolia Suomalaisessa jääkiekon päivittäisvalmennuksessa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa he pääsevät mukaan kehittämään pelaajien itseohjautuvuutta, elämänhallintaa, jännitystilojen hallintaa sekö tuomaan työkaluja mentaalisten taitojen kehittämiseen sitä parempi. kaikkea ei tarviste tehdä aina kantapään kautta vaikka se hyvänä opettajana toimiikin.  Jääkiekon ollessa joukkuelaji, on kuitenkin aina kyseessä yksilö, joka toimii osana joukkuetta. Se on hyvä muistaa.

Mentaalisten taitojen kehittäminen ja tunnistaminen

Miten kehittää pelaajia jo nuoressa iässä? Oleellista olisi saada pelaajat itse tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja omia toimintamallejaan. Sitä mitä et näe, et voi myöskään muuttaa.  Einstein sanoi aikanaan, että tekemällä asioita aina samalla tavalla, on turha odottaa muuta tulosta. Viisaus on totta edelleen. Sen vuoksi muuttamalla ajattelumallejamme ja siten omia toimintatapoja, saamme toivottavasti kehittyviä tuloksia.

Mentaalisten taitojen kartoitus

Pelaajan omien mentaalisten taitojen tunnistamiseen loimme Suomen Mentaalivalmennuksessa Jääkiekkoilijan mentaalisten taitojen kartoituksen. Tavoitteena oli luoda työkalu pelaajille sekä työkalu pelaajien lajivalmentajille sekä mahdollisesti heidän mentaalivalmennusta tekeville valmentajille pohjan lähteä keskustelemaan ja kehittämään mentaalisia taitoja.  Onneksi ne ovat taitoja, joita pystyy kehittämään samoin kuin lajitaitojakin.

Kartoitus antaa suuntaa seuraaviin asioihin pelaajan mentaalisista taidoista.

  • Kyky palautua ja fokusoitua uudelleen vastoinkäymisten jälkeen
  • Itsevarmuus ja itseluottamus
  • Kyky kontrolloida lihasjännitystä ja jännitystiloja
  • Kyky fokusoitua ulkoisista häiriötekijöistä huolimatta
  • Peliin ja harjoituksiin valmistautuminen henkisesti ja fyysisesti
  • Harjoittelun laatu
  • Kehonkieli ja käyttäytyminen vastoinkäymisissä

Tutustu kartoitukseen ja saat oman mentaalisen taitojen profiilin ja kenties tunnistat asioita mitä voisi tehdä eri tavalla, jotta voit nousta seuraavalle tasolle.

 

Linkki kartoituksen

https://kysely.suomenmentaalivalmennus.fi/kysely?id=4#Jaakiekko

 

Kirjoittaja Jouko Mikkola on urheilun ja työelämän mentaalivalmentaja. Urheilussa hän on toiminut mentaalivalmentajana lajeina mm. jääkiekko, lentopallo, pesäpallo, käsipallo, golf, jousiammunta ja chearleading.

 

Lisää tietoa löydät

joukomikkola.fi

hockeybase.fi

 

Teeseremoniaa työelämään

Mental Management

Matkustin tänä syksynä Japaniin. Yhtenä tavoitteena oli osallistua Kiotossa perinteiseen teeseremoniaan ja onneksi tuo tavoite täyttyi. Seremoniapaikka oli vilkkaan väylän vieressä, keskellä hektistä kaupunkielämää, mutta silti riisipaperinohuiden seinien sisällä ei vilkkaudesta ja rauhattomuudesta ollut tietoakaan.  

Japanilainen teeseremonia periytyy 1500-luvun arvostetun teemestarin Sen Rikyun elämäntyöhön. Hän määritteli teeseremonian kulun neljään perusperiaatteeseen, jotka ovat: Wa, Kei, Sei ja Jaku. Teeseremonian kuluessa oivalsin, että nämä neljä perusperiaatetta ovat muutenkin kuin vain erityisen seremonian muodossa oivallinen keino hektisen ja stressaavan elämän vastapainoksi. Ne olivat samoja periaatteita ja toimintatapoja, joita me nyt työelämän muutoksissa kaipaamme. Olivat oivaltaneet ne Japanissa jo satoja vuosia sitten. 

WA edustaa harmoniaa. Kukapa meistä ei haluaisi työskennellä harmonisessa työympäristössä ja –yhteisössä? Se ei tarkoita, etteikö meissä olisi erilaisuutta ja myös työyhteisöjen tulee olla luovuuden, tuottavuuden ja tuloksen saavuttamiseksi riittävän heterogeenisiä.  Vuorovaikutuksen tulee kuitenkin olla erilaisen yhteisönkin kesken harmonista; kaikilla on oikeus erilaisuuteensa ja omiin mielipiteisiinsä, ja niistä tulee voida hedelmällisesti keskustella.  

KEI tarkoittaa kunnioitusta. Se on kyky ymmärtää ja hyväksyä toisemme ja erilaisuutemme työyhteisössä. Kun kunnioitamme itseämme ja toisiamme, ansaitsemme myös kunnioitusta. Kaikkia työyhteisön jäseniä kohdellaan samalla kunnioituksella. Kaikilla on työyhteisössä oma paikkansa: jokaisella on oikeus voida työyhteisössään hyvin. On hyvä myös muistaa suhtautua kiitollisuudella ja kunnioituksella työtehtäviin, eihän mikään ole itsestäänselvää.  

SEI tarkoittaa aitoutta. Työyhteisöön sovellettuna tämä voisi tarkoittaa työympäristön puhtautta, prosessien toimivuutta ja suhtautumista kaikkiin tehtäviin parhaalla mahdollisella tavalla. Kun haluaa tehdä parhaansa, se riittää. Aitous on myös hyvän johtajan ja alaisen ominaisuus. Kun jaat omaa osaamistasi ja suhtaudut ympäristöön avoimin mielin aidosti, ympäristö yleensä myös vastaa sinulle samalla tavalla ja haluaa jakaa asioita kanssasi. Avoimmuus ja aitous on yhteistyön avain.  

JAKU edustaa rauhallisuutta. Työlämän hektisyyden ja jatkuvan muutoksen keskellä on oleellisen tärkeää olla sisäisesti itsensä kanssa rauhallinen. Teeseremonian pohjana on zen-ajattelu. Vain se, että voit ymmärtää itseäsi, antaa mahdollisuuden ymmärtää myös muita. Kaiken muutoksen ja vauhdin keskellä, Ilman sisäistä rauhallisuutta ei harmoniaa, kunnioitusta ja aitoutta ole mahdollisuutta saavuttaa.

Kun Wa-Kei-Sei-Jaku on työyhteisössä sisäisesti kunnossa, väistämättä tämä heijastuu myös yrityksen ulkoiseen mielikuvaan. Tietysti samoilla perusperiaatteilla kannattaa suhtautua myös maksaviin asiakkaisiin. Ensimmäisenä on kuitenkin huolehdittava työyhteisön hyvinvoinnista, niin silloin yrityksiin saadaan parhaat tekijät, prosesseja on helpompi kehittää ja hyvinvoinnin myötä myös kassavirta ja tuottavuus kasvaa tuottavampien prosessien myötä, jolloin myös yleensä asiakastyytyväisyys kasvaa ja yritysmielikuvan nousu tuottaa taas lisää asiakkaita.  

Kun teeseremonian perusperiaatteet löytyvät työpaikoilta, on hyvinvoiva henkilöstö tuottava ja yrityksen menestyksen mahdollisuudet olemassa. Suosittelenkin lämpimästi jokaiselle työpaikalle lisää teeseremoniaa!  

Nordic Business Forum 2019 päivä 2.0

Mentaali.fi

Palataan vielä Nordic Business Forumiin — Antoisan ensimmäisen päivän jälkeen odotukset olivat korkealla myös Business Forumin seuraavan päivän antiin.

Toisen päivän aloittaneen Sara Blakelyn esitys oli puhdasta sinfoniaa myyjäkorville. Ei ihme, että Sara oli ymmärtänyt aiemman Disney World -uransa jälkeen pysähdyttyään kuuntelemaan vahvuuksiaan, että hän nauttii myynnistä ja on hyvä siinä. Se todella välittyi hänen tarinastaan.
Sara teki Spandx-alusvaatekeksinnön alunperin omiin tarpeisiinsa, kun ei löytänyt toimivia alusvaatteita valkoisten housujensa alle. Hän hyppäsi hänelle täysin tuntemattomalle alalle, ja piti sitä myös vahvuutena, ettei tuntenut alan toimintatapoja. Erilailla tekeminen ja vanhojen totuttujen kaavojen tiedostamaton rikkominen synnyttää uutta ja tuo rohkealle tekijälle parhaimmillaan kilpailuedun.  

Menestyksestään Sara kiitti isäänsä, joka oli antanut hänelle 16-vuotiaana kasetin kuunneltavaksi toivoen, että Sara ymmärtäisi sisällön aiemmin kuin isä itse, nelikymppisenä. Kasetin sanoma oli: ”How to be a nonlimit person”. Tuosta hetkestä lähtien Sara oivalsi, että koulussa opetettiin vain mitä, eikä miten. Tuon jälkeen keskittyminen miten —kysymykseen on auttanut häntä rakentamaan menestyksekkään uransa.

Lisäksi Sara muistutti eloisassa ja iloisessa puheenvuorossaan myös taukojen tärkeydestä. Neljän lapsen äiti kalenteroi itselleen kokonaisia päiviä tai jopa 2–3 yön matkoja ainoastaan ajattelua varten.
Kaikkiaan erittäin inspiroiva päivänavaus ja muistutus heti alkuun siitä, että omana itsenään ja rohkeasti tekemällä voi varsinkin isommassa markkinassa luoda itselleen miljardibisneksen.

K-A-R-I-S-M-A

Seuraava puhuja jatkoi myös aitouden asialla. Ja millaisella karismalla hän sen tekikään: investointipankkiiri ja laulaja Carla Harris täytti ensimmäisestä lauseestaan lähtien koko lavan ja salin sellaisella karismalla, jota en naisesiintyjältä ole ennen kokenut. Iho kananlihalla kuuntelin, miten toimia parempana, voimakkaampana ja vaikuttavampana johtajana.

Erityisesti Harrisin mukaan johtajuuteen tarvitaan rohkeutta. Ottaa aikaa ja vaatii rohkeutta tietää kuka itse olet ja sitten aidosti, avoimesti ja rohkeasti olla kuka olet, tilanteessa kuin tilanteessa. Vasta tämän oivaltaminen mahdollistaa kaikkien muiden johtajuusominaisuuksien toteuttamisen.  

Carlan esitys ansaitsee erinomaisuudessaan kokonaan oman bloginsa, joten hänen kahdeksan kohdan systemaattinen esityksensä jää odottamaan seuraavaa sopivaa kirjoitushetkeä. Totean vain tässä kohtaa, että jos sinulla ikinä on mahdollisuus päästä kuulemaan Carla Harrista livenä, käytä tuo mahdollisuus ja pääset varmasti kokemaan myös seisaallaan osoitetut, ansaitut suosionosoitukset esityksen jälkeen.

Iltapäivän anti jäi aamupäivästä

Mahtavan aamupäivän jälkeen ruokatauon jälkeisen haastavan esiintymispaikan oli saanut Donald Miller, joka kertoi tarinan voimasta tai voimattomuudesta markkinoinnissa.
Tykkäsin erityisesti hänen esityksensä alusta, kun hän esitti poikkeavan väitteen siitä, että omaa tarinaa ei pitäisi kertoa lainkaan.

Harmittavasti esityksen mittaan hän käytti tarinoissa popkulttuurin elokuvaesimerkkejä, jotka eivät minulle olleet tuttuja. Niinpä minun oli hankala ostaa hänen näkökulmiaan täysin, koska kuten hän esityksensä sisällössä varoitti, asiakas ei osta, jos olet hänen kanssaan eri tarinoissa. Näin minulle tässä kohtaa juuri kävi – hyvä esimerkki esiintyjän itsensä tietämättä!

Mentaalivalmentajan näkökulmasta esityksen parasta antia oli alussa nähty muistutus siitä miten aivomme toimivat ja tekevät valintoja: joko selviytyäkseen tai säästääkseen. Eli tarinat pitää kertoa meille tarpeeksi yksinkertaisesti, muuten häviää pelin ihan ihmisen tiedostamattoman aivotoiminnan vuoksi.

Seuraava esiintyjä oli selvästikin väärässä paikassa tai sitten minä en ollut tarpeeksi amerikkalainen häntä kuunnellakseni ja samalle aaltopituudelle päästäkseni. Toki Randi Zuckerberg noudatti puheenvuoroissa ilahduttavasti toistuvaa teemaa aitoudesta, olemalla lavalla täysin sellainen kuin hän on. Lähes kaikkien tapahtuman puheenvuorojen mukaisesti myös hän kehotti joskus mahtavasti mokaamaan.  Ei tämä esiintyminen mokaamisesta mennyt, lopussa hän lauloikin kauniisti. Mutta ehkä suomalaiseen mentaliteettiin esitys oli vähän liikaa ja asiasisältöä siinä oli liian vähän.

Odotetuimmat esiityjät lopussa

Tauon jälkeen lavalla oli haastateltavana Lääkäri Ross, George Clooney.  Mielestäni Business Forumin julkkishaastattelut ovat aina vähän hankalia, kun varsinkin näyttelijöiltä odotetaan usein jotakin tietynlaista roolia. Tai ainakin minusta tuntuu, että he kuvittelevat heiltä odotettavan. En oikein tiedä miten he saavuttaisivat sellaisen aitouden haastateltavina ollessaan kuin Steve Wozniack edellisiltana. Ehkä näyttelijät yrittävät onnistua piilottamaan haavoittuvuutensa, josta päivän viimeisen puhujan Brene Brownin odotettiinkin puhuvan.

Harmittavasti Brenen puheenvuoro oli kahden päivän viimeinen, toki noudattaen edellispäivän Daniel Pinkin todistamaa teoriaa siitä, että hyvä loppu aina muistetaan ja viimeinen pala suklaasta arvostetaan vielä paljon paremmaksi, kun tiedetään sen olevan viimeinen. Sinänsä siis hyvin perusteltu esiintymispaikka varmalle esiintyjälle, jonka vuoksi monet olivat lippunsakin hankkineet. Oma kapasiteetti alkoi vain kahden päivän omaksumisen, skannauksen, analysoinnin, reflektoinnin ja verkostoitumisen jälkeen olla niin äärirajoilla, että olisin mielellään kuunnellut odotetun esityksen vähän virkeämmässä olotilassa, niin olisi pystynyt vielä vastaanottamaan tärkeää sisältöä enemmän.

Väsyneenäkin Brenen puheenvuorosta jäi todella paljon pureksittavaa ja pohdittavaa.  Myös Brene Brown korosti tulevaisuuden johtamisessa rohkeuden tärkeyttä ja kehotti johtajan joka päivä herätessään pohtimaan onko rohkeus mukavuutta tärkempää? Kyllä vai ei.

Johtajan tulee voida myös puhua negatiivisista asioista, sillä työyhteisössä puhutaan niistä joka tapauksessa. Yleensä ikäviä asioita ei haluta ottaa puheeksi, koska ei haluta tuottaa huonoa oloa kenellekään, mutta johtajan on puhuttava niistä avoimesti ja rohkeasti oikeilla nimillä, jotta työyhteisö voi paremmin. Selvyys asioista on ystävällisyyttä, epäselvyys on epäystävällisyyttä. 

Lopuksi Brene Brown muistutti että ihmisten suurin pelko on se, että heistä tulee tarpeettomia. Siksi he vastustavat luontaisesti muutosta, kun eivät tiedä mitä on tulossa.

Päivien summaus

Mukava oli havaita, että päivien aikana esityksissä useasti toistuivat ne samat teemat joiden parissa me Mental Trainer- ja Mental Management -opintojemme parissa olemme päässeet tekemään harjoituksia ja antoisia keskusteluja Hämeenlinnassa Rita Ahvenniemen johdolla. Monet esitykset tukivat toisiaan ja lähestyivät johtajuuden ja itsetuntemuksen kehittämistä pelon, rohkeuden, haavoittuvuuden, aitouden ja epäonnistumisen tunteita ja kokemuksia kohdaten.

Olemme selkeästi mentaalivalmentajina mukana jossakin sellaisessa, jolle muuttuvassa maailmassa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on tarvetta. Nyt pitäisi vaan saada yritysjohtajatkin ymmärtämään näiden asioiden tärkeys yrityksen menestystekijänä ja tuloksen tekemisessä.  

Nordic Business Forumin organisaatiossa tämä selkeästi on ymmärretty jo vuosia sitten. Lavalla kuultujen esitysten sanoma todellakin näkyi myös tämän tapahtuman järjestäjien tekemisessä, kasvoilla, olemuksessa, aivan kaikessa. Esimerkillistä johtamista, kun toimitusjohtaja Aslak de Silva tapahtuman aikana oli lattiatasolla ottamassa vastaan palautetta, ohjaamassa mahdollisia kysyjiä ja aistimassa asiakkaidensa tuntemuksia. Ei siis ole ihme, että Haaga-Helian 280 opiskelijan on esimerkin rinnalla helppo hymyillä ja koko tiimistä aistii että jokainen asiakaskohtaaminen on aidosti tärkeä.

Nordic Business Forum tuskin olisikaan kasvanut kymmenessä vuodessa kaveriporukan Jyväskylässä 800 €:n budjetilla järjestämästä tapahtumasta Pohjois-Euroopan merkittävimmäksi Business seminaariksi, elleivät he olisi sisäistäneet puhujiensa sanomaa. Toivotamme ehdottomasti tälle tiimille onnea maailman valloitukseen myös jatkossa. Parag Khannan puheenvuoron mukaisesti, esim. Aasian nousevissa talouksissa olisi varmasti kysyntää myös suomalaiselle osaamiselle. Heillä on siellä jo vaadittavia fasiliteetteja olemassa, mutta osaamista täältä voisi varmasti viedä.