Blogi

Harrastaminen lisää hyvinvointia

Harrastaminen lisää hyvinvointia, tiedätkö mikä on sinulle palauttavaa harrastamista?

Onko sinulla jo jokin harrastus, tai vaikka useampiakin? Tai onko sinulla haaveita mitä haluaisit harrastaa, vai tuntuuko ettei siihen ole aikaa? Harrastaminen ei ole vain ajankulua tai hupia, vaan parhaimmillaan se on tietoinen valinta, joka tukee palautumista, mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Joten omasta arjesta on kaiken muun keskellä tärkeä ohjata aikaa myös harrastamiseen.

DRAMMA-malli: hyvinvoinnin kuusi kärkitekijää

Positiivisen psykologian parissa kehitetty DRAMMA-malli on kehitetty selittämään, miten ihmiset voivat tukea hyvinvointiaan ja palautumistaan erityisesti vapaa-ajalla, mutta malli soveltuu myös työn ja vapaa-ajan tasapainon tarkasteluun.

DRAMMA-malli pohjautuu laajempaan tutkimuskirjallisuuteen siitä, miten ihmiset palautuvat kuormittavasta työstä ja miten he voivat käyttää vapaa-aikaansa siten, että se aidosti tukee hyvinvointia. Tutkijat ovat koonneet yhteen löydöksiä eri tutkimussuunnista, ja sen kehittämistä on erityisesti vienyt eteenpäin työhyvinvoinnin ja palautumisen tutkimus.

Ensimmäisiä malliin liittyviä artikkeleita julkaistiin 2010-luvulla, jolloin palautumisen, merkityksellisyyden ja mielen hyvinvoinnin merkitys nousivat työelämässä yhä keskeisempään rooliin kokonaishyvinvoinnissa. Malli pohjautuu tutkijoiden havaintoihin siitä, mitkä elementit tuottavat ihmiselle syvää, kestävää hyvinvointia.

Mistä DRAMMA koostuu?

Detachment (irrottautuminen): Mahdollisuus irtaantua työstä ja arjen velvoitteista.
Relaxation (rentoutuminen): Kehon ja mielen rauhoittuminen, stressitason lasku.
Autonomy (autonomia): Vapaus valita itse, mitä tekee ja millä tavalla.
Mastery (osaaminen): Mahdollisuus oppia, kehittyä ja kokea onnistumisia.
Meaning (merkitys): Tunne siitä, että tekemisellä on arvoa tai tarkoitusta.
Affiliation (yhteys): Sosiaalinen yhteys ja yhteenkuuluvuuden tunne muiden kanssa.

Nämä kuusi osa-aluetta rakentavat arjen laatua ja lisäävät myös resilienssiämme haastavampina aikoina.

Itsetuntemus avaimena palauttavaan harrastamiseen

DRAMMA-mallin eri osa-alueet painottuvat eri ihmisillä eri tavoin. Siksi on ensiarvoisen tärkeää tuntea itsensä ja omat tarpeensa: Mikä tekee minulle hyvää? Missä tunnen olevani oma itseni? Mikä antaa minulle energiaa, eikä vain kuluta sitä?

Vaikka yhteisöllisyys on tärkeä osa harrastamista, ei harrastusta kannata valita vain siksi, että hyvä ystäväkin käy siellä. Jos valitsee harrastuksen siksi, että joku muu tekee niin, saattaa menettää juuri sen vapauden ja ilon, jota harrastamisella tavoitellaan. Autonomia ja merkitys voivat jäädä puuttumaan, ja harrastus voikin tuntua taakalta. Koska me ihmiset olemme erilaisia, tulee löytää harrastus joka sopii juuri itselle.

Lisäksi on hyvä huomioida, että vaikka osaamisen kehittyminen vaatii toisinaan epämukavuutta, liian haasteellinen tai itseä kuormittava harrastus voi palautumisen sijaan kuluttaa energiaa. Tasapaino on tärkeä: kannattaa valita tekemistä, jossa tuntee kehittyvänsä mutta saa myös nauttia ja rentoutua. Onneksi erilaisia harrastuksia voi kokeilla helposti, eikä johonkin mukaan lähteminen välttämättä tarkoita pitkäaikaista sitoutumista. Ja toisaalta voi käydä myös niin, että pieneksi kokeiluksi tarkoitettu visiitti venyykin koko loppuelämän mittaiseksi arjen voimavaraksi.

Yhteys muihin on hyvinvoinnin ytimessä

Tutkimusten mukaan sosiaaliset suhteet ovat elinajanodotteen kannalta jopa tärkeämpiä kuin esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen. Harrastukset, jotka sisältävät jonkinlaista vuorovaikutusta tai yhteisöllistä kokemusta, voivat olla erityisen merkityksellisiä hyvinvoinnin lähteitä.

Yksin tehty metsäkävely voi toki myös täyttää esimerkiksi rentoutumisen ja irrottautumisen tarpeet, mutta toistuva sosiaalinen eristäytyneisyys ei välttämättä ole parhaaksi kokonaishyvinvoinnille.

Harrastaminen ei ole luksusta, vaan kansanterveystyötä

Yhteiskunnallisella tasolla harrastamisella on iso merkitys erityisesti työttömien tai työelämästä eläköityneiden arjessa. Harrastaminen lisää merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä pitää yllä osallisuutta ja oppimista. Jos ikääntyneiltä tai vajaatyökykyisiltä viedään aito mahdollisuus osallistua, oppia uutta tai kokea yhteyttä muihin, viedään samalla usein merkityksellisyyden kokemus ja monesti myös elämänhalu.

DRAMMA-mallin osa-alueet eivät ole siis vain yksilön sisäisiä kokemuksia, ne toteutuvat tai jäävät toteutumatta myös rakenteiden kautta. Harrastamisen ja yhteenkuuluvuuden mahdollistaminen on hyvinvoivan yhteiskunnan tärkeä tehtävä.

Jos tunnet itsesi kuormittuneeksi, sohvalle jäämisen sijaan kannattaa pohtia mikä olisi juuri sinulle sopivaa palauttavaa tekemistä? Se voi olla ihan mitä vain, yksin tai yhdessä, fyysistä tai luovaa, kunhan se palvelee juuri sinua. Voit aloittaa kysymällä, mikä tekisi sinulle hyvää juuri nyt?

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Palautuminen ei ole vaihtoehto, se on kehittymisen edellytys

ActionTypes® Jaksaminen Palautuminen

Arvostamme paljon liikuntaa ja itsensä ylittämistä. Koemme että se on hyväksi. Haluamme jatkuvasti kehittää itseämme, mennä pidemmälle ja tehdä kaiken vieläkin paremmin. Niin urheilussa kuin työelämässäkin.

Joskus kuitenkin unohdamme yksinkertaisen ja itsestään selvän asian: Edistys ei synny pelkästä ponnistelusta. Se syntyy ponnistelun ja palautumisen vuorottelusta.

Mitä tapahtuu, jos emme huolehdi palautumisesta? Aluksi keho yrittää kompensoida puutetta. Mutta ennen pitkää se väsyy, ja seuraukset voivat olla vakavat.

Urheilussa tätä kutsutaan ylikunnoksi. Se tarkoittaa jatkuvaa väsymystä, huonoa unta, loukkaantumiskierrettä, ärtyneisyyttä, motivaation katoamista, turhautumista ja lopulta jopa fyysistä loppuunpalamista.

Palautuminen työelämässä

Työelämässä seuraukset näkyvät hieman eri tavoin, mutta juurisyyt ovat samat. Jos olemme jatkuvassa stressitilassa, emmekä palaudu, ovat seurauksena univaikeudet ja jatkuva väsymys, taukojen väliin jääminen, kehon jatkuva jännittyneisyys ja mielen rauhattomuus sekä jatkuva työasioiden pyörittely päässä. Aivot ylikuormittuvat, ja selkeys omaan tekemiseen katoaa.

Ylikuormittunut urheilija ja uupunut työntekijä ovat saman kolikon kaksi puolta.
Varoitusmerkit ovat ilmassa pitkään ennen kuin ihminen totaalisesti pysähtyy tai pakotetaan pysähtymään. Keho ja mieli yrittävät kertoa meille pienin merkein jo aikaisemmin, että olisi aika muuttaa suuntaa ja tehdä asioita toisin. Keho on hätätilassa.

Palautuminen ennaltaehkäisee ylikuormittumista

Miten voimme ennaltaehkäistä oman ylikuormittumisemme työelämässä?

Pidämme päivän aikana mikrotaukoja: pieniä hengähdyksiä palaverien ja kaiken muun keskellä.
Huolehdimme riittävistä yöunista ja liikumme päivittäin tavalla, joka lisää terveellistä unipainetta.
Rauhoitumme illalla hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.
Hyödynnämme tietoisuustaitoja: rentoutusharjoitukset, mindfulness ja meditaatio auttavat aktivoimaan kehon palautumista ohjaavaa parasympaattista hermostoa.

Yksilöllinen itsensä tunteminen auttaa myös. Esimerkiksi ActionTypes® -menetelmän motoristen taipumusten kartoitus antaa yksilöllisiä keinoja kehittää palautumista ja energisyyttä juuri oman kehon ja mielen tarpeisiin.

Listen to your body, not just anybody.

Pelkkä palautumisen lisääminen ei kuitenkaan aina riitä. Jos arjessasi on toistuvia kuormituksen lähteitä, kuten huono johtaminen, epäselvät tavoitteet tai työpaikkakiusaaminen, niihin ei palautuminen auta, sen sijaan on tärkeää puuttua itse ongelman ytimeen. Vaikka kaikki ei ole omissa käsissä, aktiivisella vaikuttamisella ja epäkohtiin puuttumalla asioita voidaan muuttaa.

Keho varoittaa niin uupumuksesta kuin ylikunnosta hyvissä ajoin. Tunnista siis vaaran merkit ajoissa ennen kuin on liian myöhäistä.

Listen to your body not just anybody.

ActionTypes® motoristen ja kognitiivisten taipumusten kartoituksen avulla pystymme kehittämään itsetuntemusta, ja saamaan työkaluja omaan hyvinvointiin ja uupumuksen tai ylikunnon ennaltaehkäisyyn.

Jouko Mikkola
mentaalivalmentaja
ActionTypes® Approach Certified Practitioner

Ref. Inspired by Bruce Hoang.

Kirjoittaja Jouko Mikkola on Suomen Mentaalivalmennuksen toinen perustaja ja ActionTypes® Approach Certified Practitioner, joka hyödyntää ATA:a päivittäisessä valmennuksessa niin yritys- kuin yksilötasolla.

Onnistunut kehityskeskustelu – avain toimivampaan työyhteisöön

Hyvinvointi Mental Management Tiimityötaidot

Epäonnistuneet aiemmat kokemukset ovat harmittavan usein antaneet kehityskeskusteluille huonon kaiun. Onnistuneet kehityskeskustelut ovat kuitenkin yksi tärkeimmistä keinoista rakentaa hyvää työyhteisöä, tukea työntekijöiden kehittymistä ja varmistaa, että organisaation ja työntekijöiden henkilökohtaiset tavoitteet kohtaavat. Tämälisää myös henkilöstön pitovoimaa. Hyvin toteutettu kehityskeskustelu ei ole pakollinen muodollisuus, vaan aito mahdollisuus parantaa työhyvinvointia, motivaatiota ja tuottavuutta.

Mutta mikä erottaa onnistuneen kehityskeskustelun turhauttavasta, mitäänsanomattomasta keskustelusta? Se vaatii sekä työnantajalta että työntekijältä valmistautumista, avoimuutta ja aitoa kiinnostusta kehittymiseen sekä yhteisiin tavoitteisiin.

Työnantajan rooli kehityskeskustelussa:
Valmistautuminen ja kuuntelun taito

Työnantajalla on keskeinen rooli kehityskeskustelun onnistumisessa. Hyvä esihenkilö osaa valmistautua tapaamiseen kunnolla, ollen samalla avoin työntekijän näkemyksille ja jättäen niille tilaa mielellään heti keskustelun alussa. Tämä lisää sitä ymmärrystä, ettei kehityskeskustelu ole yksisuuntainen arviointitilaisuus, vaan dialogi, jossa molemmat osapuolet tuovat esiin ajatuksiaan.

Keskeiset asiat, jotka työnantajan tulisi huomioida kehityskeskustelussa:

VALMISTAUTUMINEN: Perehdy työntekijän suoritukseen, aiempiin keskusteluihin ja mahdollisiin haasteisiin etukäteen. Viesti selvästi miksi keskusteluja käydään. Voit myös antaa keskusteluun orientoivan kysymyksen ennakkoon pohdittavaksi.

AVOIMUUS JA KUUNTELU: Älä vain listaa työntekijän onnistumisia ja kehityskohteita, vaan kuuntele aktiivisesti ja aidosti hänen kokemuksiaan ja toiveitaan. Ole läsnä.

SELKEÄT TAVOITTEET: Keskustelun päätteeksi on hyvä sopia konkreettisista askelista ja tavoitteista, joihin molemmat sitoutuvat.

PERSOONALLISUUDEN HUOMIOIMINEN:Jokainen työntekijä on yksilö, ja heidän vahvuutensa, kehitysalueensa ja työskentelytapansa voivat poiketa suurestikin toisistaan, tämä on hyvä huomioida kaikessa kehityskeskusteluunkin liittyvässä.

ESIMERKKI: Persoonallisuuspiirteiden huomioiminen kehityskeskustelussa

Kuvitellaan kaksi työntekijää, jotka molemmat ovat myyntitehtävissä.

Anna on ekstrovertti ja nauttii asiakaskohtaamisista. Hän saa energiaa ihmisten tapaamisesta ja on parhaimmillaan muuttuvissa vuorovaikutustilanteissa. Kehityskeskusteluun valmistautuessaan esihenkilö muistaa, että tiettyä joustavuutta keskustelussa on hyvä olla, mutta kuitenkin pitää huolen asioiden huolellisesta läpikäynnistä. Esihenkilö on myös huomannut, että Annan innostus voi joskus johtaa siihen, ettei hän dokumentoi asiakastapaamisiaan huolellisesti. Sen sijaan, että esihenkilö vain huomauttaisi tästä, hän ehdottaa ratkaisua: Anna voisi hyödyntää puheentunnistussovellusta muistiinpanojen tekemiseen heti tapaamisen jälkeen.

Mikko puolestaan on analyyttinen ja varovaisempi. Hän tekee perusteellista taustatyötä ennen asiakastapaamisia ja osaa vakuuttaa asiakkaan päätöksentekoa erinomaisella datalla. Toisaalta Mikko kokee joskus vaikeaksi tarttua puhelimeen ja soittaa asiakkaille. Esihenkilö tunnistaa nämä piirteet ja on valmistautunut tapaamiseen datan puolesta selkeästi, vie keskustelua loogisesti eteenpäin, ja antaa Mikolle aikaa perustellen kertoa näkemyksensä. Esihenkilö myös ehdottaa, että Mikolle voitaisiin epävarmuutta aiheuttavien kontaktitilanteiden tueksi hankkia tukea myyntiin erikoistuneelta mentaalivalmentajalta ja Tarvittaessa hän voi myös harjoitella soittoja kollegan kanssa ennen varsinaisia asiakaskontakteja.

Tällainen lähestymistapa ei vain auta työntekijöitä kehittymään, vaan myös lisää heidän motivaatiotaan ja työnsä mielekkyyttä.

Työntekijän rooli kehityskeskustelussa:
Aktiivinen osallistuminen ja itsetuntemus

Onnistunut kehityskeskustelu ei ole pelkästään esihenkilön vastuulla. Työntekijällä on myös tärkeä rooli keskustelun onnistumisessa. Hänen tulisi nähdä kehityskeskustelu mahdollisuutena tuoda esiin omat ajatuksensa, haasteensa ja toiveensa, jotta työpäivät jatkossakin tuntuvat mielekkäiltä.

Keskeiset asiat, joita työntekijän kannattaa huomioida kehityskeskustelussa:

VALMISTAUTUMINEN: Mieti etukäteen, mitkä asiat työssäsi sujuvat hyvin ja mitkä kaipaavat kehittämistä. Jos saat ennakkokysymyksen, mieti vastauksesi ajatuksen kanssa.

AVOIMUUS: Ole rehellinen omista tavoitteistasi ja haasteistasi. Kehityskeskustelu on juuri oikea paikka näiden käsittelemiseen. Teillä on työnantajan kanssa yhteinen tavoite, joka on yrityksen menestys, ja se tapahtuu vain työntekijöiden voidessa työpaikallaan hyvin.

RAKENTAVA PALAUTE: Kehityskeskustelu ei ole vain työnantajan palautehetki, vaan myös mahdollisuus työntekijälle antaa palautetta työolosuhteista, tiimityöskentelystä ja esihenkilön toiminnasta. Kerro myös mikäli koet, että sinulla on joitakin vahvuuksia, joita et nykyisessä työssäsi pääse käyttämään.

SITOUTUMINEN SOVITTUIHIN TAVOITTEISIIN: Kehityskeskustelun lopputulos on merkityksellinen vain, jos molemmat yhdessä määrittelette tavoitteen omaan työhösi liittyen. Kerro avoimesti pystytkö sitoutumaan kehityskeskustelussa muotoiltuun tavoitteeseen.

Kehityskeskustelun vaikutus työyhteisöön

Kun kehityskeskustelut toteutetaan hyvin, ne eivät ainoastaan paranna yksittäisten työntekijöiden suoriutumista, vaan myös koko organisaation ilmapiiriä. Työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi, ja työnantaja saa arvokasta tietoa siitä, miten työympäristöä voi kehittää. Hyvinvoiva työyhteisö koostuu hyvinvoivista yksilöistä.

Kehityskeskustelu ei ole tapa tarkastella mennyttä, vaan ennen kaikkea mahdollisuus tulevaisuuden menestyksen rakentamiseen. Kun sekä työnantaja että työntekijä ovat valmiita avoimeen ja rakentavaan keskusteluun, kehityskeskusteluista tulee voimavara, joka edistää niin henkilökohtaista kasvua kuin organisaation menestystä.

Selkeät kymmenen vinkkiä onnistuneeseen kehityskeskusteluun löydät TÄÄLTÄ »

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Bara bada bastu

Mental Management

Katoavatko kaikki huolet välittömästi suomalaisessa saunassa?

Kun Melodifestivalenin voittaja KAJ julistaa kappaleessaan Bara bada bastu, kuinka saunassa kaikki huolet katoavat ja stressi jää lauteille, on meidän suomalaisten helppo nyökkäillä hyväksyvästi. Onhan sauna kautta aikojen ollut paikka, jossa keho ja mieli saavat ansaitun hengähdystauon. Mutta kuinka paljon tässä on musiikillista liioittelua ja kuinka paljon tieteellistä totuutta? Avataan ovi suomalaiseen saunaan ja astutaan neljän paneeliseinän sisään, missä alkaa todellinen palautuminen.

Mikä on sopiva lämpötila?

Saunassa olennaista on lämpötila. Sopiva saunan lämpötila vaihtelee saunojan tottumuksista riippuen, mutta perinteisesti 70–100 °C on ihanteellinen väli. Asiantuntijoiden mukaan terveysvaikutusten saamiseksi, saunan pitäisi olla tarpeeksi lämmin, noin 80 astetta. Matalammissa lämpötiloissa lämpö vaikuttaa lempeämmin, kun taas korkeammissa asteissa löylyjen vaikutus tuntuu voimakkaampana. Tutkimukset ovat osoittaneet, että saunominen voi alentaa verenpainetta, parantaa verenkiertoa ja edesauttaa lihasten palautumista, kuumasta voi olla ylipäätään hyötyä palautumisessa. Toisaalta, jos elimistöä ennen saunomista on kuormitettu tilanteessa, joka on aiheuttanut nestehukkaa tai keho on kuluttanut paljon energiaa, saattaa saunominen toimia myös lisästressinä elimistölle.

Saunomisen terveyshyötyjen saavuttamiseksi säännöllisyys on avainasemassa. Tutkimusten mukaan 4–7 kertaa viikossa saunovilla on selvästi paremmat sydän- ja verenkiertoelimistön terveyshyödyt kuin harvemmin saunovilla. Jo kahdesta kerrasta viikossa voi kuitenkin olla merkittävää hyötyä.

Suomalainen saunakulttuuri ja vihtomisen perinne

Saunan yksi perinteisimmistä ja terapeuttisimmista rituaaleista on vihtominen. Koivuvihdan avulla iho saa kevyen hieronnan, joka vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja avaa ihohuokosia. Lisäksi vihtominen rentouttaa lihaksia, lievittää kipuja ja edistää rentoutumista. Koivun eteeriset öljyt voivat myös virkistää hengitysteitä ja tuoda luonnonläheisen elementin saunahetkeen.

Suomalainen saunakulttuuri juontaa juurensa tuhansien vuosien taakse. Alun perin saunat olivat maakuoppia tai savusaunoja, joissa löyly syntyi kivien päälle heitetystä vedestä. Vihtominen on myös ikivanha tapa, joka liittyi paitsi kehonhoitoon, myös uskonnollisiin ja puhdistautumisrituaaleihin. Muinaisessa Suomessa saunaa pidettiin pyhänä paikkana, jossa syntymät, parantamiset ja jopa vainajien hyvästelyt tapahtuivat. Nykyään sauna on edelleen tärkeä osa suomalaista elämäntapaa. Se on paikka, jossa yhdistyvät sekä perinteet että nykyaikaiset hyvinvointivaikutukset. Ja jos olemme pidemmän ajan jostakin syystä estyneitä saunomaan, useimmat meistä alkavat kaivata sen lämpöiseen ja rentouttavaan tunnelmaan.

Saunan vaikutukset kehoon ja mieleen

Kun astumme saunan lämpöön, keho reagoi välittömästi. Lämpö laajentaa verisuonia, lisää sydämen sykettä ja hikoilu alkaa tehostaa kuona-aineiden poistumista. Lihasjännitys laukeaa, ja keho siirtyy luonnolliseen palautumistilaan.

Mutta sauna ei ole pelkkä fyysinen kokemus, se on myös tärkeä paikka mielen hyvinvoinnille. Saunahetki voi laskea stressihormonien tasoa ja lisätä mielihyvää tuottavien endorfiinien eritystä. Ei siis ihme, että Bara bada bastu -kappaleen sanoma resonoi niin hyvin: saunassa huolet todella vähenevät, vaikkeivat ne ihan taianomaisesti katoaisikaan.

Vaikka suomalainen sauna tunnetaan rauhallisuudestaan ja yksinkertaisuudestaan: neljä seinää paneelia ja lämpöinen tunnelma; se on usein myös yhteisöllinen kokemus. Yhteinen saunailta vahvistaa sosiaalisia siteitä ja tuo ihmiset yhteen rentoutumaan ilman kiirettä.

Vastaavaa yhteisöllisyyden kokemusta edustavat myös Euroviisut. Siinä missä saunominen on suomalaisille hiljainen ja rentouttava perinne, Euroviisut ovat riehakas, värikäs ja energinen juhla. Molemmat kuitenkin yhdistävät ihmisiä ja tarjoavat mahdollisuuden päästä hetkeksi irti arjen velvollisuuksista. Ja myös musiikilla on meihin rentouttava vaikutus.

Bara bada bastu

Perinteinen suomalainen sauna on todellinen hyvinvoinnin keidas. Se tarjoaa keholle palautumista, mielelle rauhaa ja halutessamme yhteisölle mahdollisuuden kokoontua yhteen. Suomalaisen perimmäiset, syvimmät ja vaietut tunnot on myös jaettu usein saunanlauteilla. Puhuminen ja kuunnelluksi tuleminen edistävät myös tehokkaasti hyvinvointia.

Eli vaikka ei voida sanoa, että kaikki huolet häviävät löylyissä, saunominen on eittämättä yksi helpoimmista ja nautinnollisimmista tavoista edistää hyvinvointia. Ainakaan kertoimet stressin kasvuun eivät ole saunanlauteille kovin korkealla. Joten, kuten KAJ tässäkin kaoottisessa maailmantilanteessa laulaa, mentäiskö tänään vaan saunaan, ja päästetään irti kaikesta stressistä?

Yksi-Kaksi-Kolme – SAUNA!

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Hyvä itsetuntemus on hyvinvoinnin perusta

Mental Management

Hyvinvointi alkaa itsetuntemuksesta. Kun ymmärrämme, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja mitkä ovat vahvuutemme, voimme tehdä parempia valintoja. Paremmat valinnat tukevat jaksamistamme ja kokonaisvaltaista hyvinvointiamme.

Itsetuntemuksen kehittäminen ei ole pelkästään itsereflektion harjoittamista, vaan se on konkreettinen keino arjen haasteista selviytymiseen ja parempaan päätöksentekoon. Itsetunnon kehittäminen parantaa siis elämämme hyvinvointia ja tukee tavoitteiden saavuttamisessa.

Parempia valintoja arjessa

Kun tunnemme itsemme, voimme helpommin tunnistaa, mitkä asiat tuovat meille energiaa ja mitkä vievät sitä. Esimerkiksi, jos tiedämme saavamme voimaa ihmisistä ja ajatuksemme jalostuvat keskustelussa muiden kanssa, on tärkeää, että vuorovaikutustilanteita on arjessa riittävästi. Vastaavasti, jos tiedämme, että jatkuva multitaskaus uuvuttaa meidät, voimme yrittää parhaamme mukaan järjestellä työpäivämme niin, että saamme keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.

Työelämässä tämä näkyy siinä, että osaamme paremmin asettaa rajoja ja sanoa ei asioille, jotka eivät tue tavoitteitamme tai hyvinvointiamme. Hyvä itsetuntemus auttaa myös hahmottamaan, mitkä työtehtävät motivoivat meitä ja millaisessa ympäristössä viihdymme parhaiten. Tämä voi auttaa tekemään parempia uravalintoja ja suuntaamaan työelämää oikeaan suuntaan.

Vahvuuksien hyödyntäminen ja palautumisen ymmärtäminen

Kun tunnistamme omat vahvuutemme, voimme hyödyntää niitä tehokkaammin ja löytää tehtävät, joissa olemme parhaimmillamme. Tämä vähentää turhautumista ja uupumusta, sillä pääsemme käyttämään taitojamme ja tekemään asioita, jotka tuntuvat luontevilta. Samalla ymmärrämme paremmin, mitkä tilanteet ovat meille erityisen kuluttavia ja miten voimme palautua niistä tehokkaasti.

Esimerkiksi myyntityössä toimiva henkilö, joka tietää olevansa vahvimmillaan asiakaskohtaamisissa, mutta väsyvänsä pitkäkestoisesta raportoinnista, voi suunnitella päivänsä niin, että hän tekee hallinnolliset tehtävät silloin, kun energia on korkeimmillaan ja varaa iltapäivälle enemmän tapaamisia. Toisaalta asiakaspalvelutyössä työskentelevä voi oppia tunnistamaan, mitkä kohtaamiset ovat hänelle henkisesti kuormittavia ja millaisia taukoja hän tarvitsee palautumiseen.

Itsetuntemus ja vuorovaikutus

Kun ymmärrämme paremmin omia tunteitamme ja toimintatapojamme, voimme myös parantaa vuorovaikutustaitojamme. Itsetuntemus auttaa meitä tunnistamaan, miten reagoimme erilaisiin tilanteisiin ja ihmisiin, ja voimme harjoitella tietoisempaa reagointia haastavissa vuorovaikutustilanteissa.

Esimerkiksi, jos tiedämme olevamme järjestelmällisiä ja analyyttisia, voimme ymmärtää paremmin, miksi spontaanit ja impulsiiviset kollegat saattavat joskus turhauttaa meitä. Samalla spontaani ihminen voi oppia ymmärtämään, miksi järjestelmällinen työparinsa kaipaa selkeää suunnittelua ja rakenteita.

Kotona päivällispöydässä tämä voi näkyä esimerkiksi siinä, että huomaa perheenjäsenen tarvitsevan hetken rauhaa työpäivän jälkeen ennen keskusteluun osallistumista, sen sijaan että tulkitsisi tämän hiljaisuuden välinpitämättömyydeksi. Pienet oivallukset itsetuntemuksen kautta voivat parantaa ihmissuhteita merkittävästi.

Itsetuntemus, motivoituminen ja oman polun löytäminen

Itsetuntemus on avain myös motivaatioon. Kun tiedämme, mikä meitä aidosti innostaa ja millaiset tavoitteet ovat meille merkityksellisiä, on helpompaa sitoutua niihin pitkäjänteisesti. Motivaatio ei synny ainoastaan ulkoisista palkkioista, vaan siitä, että koemme tekemisemme merkitykselliseksi.

Kun tunnistamme omat arvomme ja kiinnostuksemme kohteet, voimme tehdä valintoja, jotka vievät meitä eteenpäin omalla polullamme. Tämä voi tarkoittaa työtehtävien muokkaamista, uusien taitojen oppimista tai jopa isompia uramuutoksia, jotka tukevat paremmin omaa hyvinvointiamme ja jaksamistamme.

Lisäksi, jos tunnistamme, että motivoidumme esimerkiksi sisäisestä kilpailusta, voimme rakentaa itsellemme motivoivia tavoitteita työpäivien sisällä ja pidemmällä aikajänteellä. Jos taas motivaatiotekijämme on vaikkapa yhdessä tekeminen, on tärkeää, ettemme istu liikaa yksin etätöissä ruudun äärellä, vaan hakeudumme tehtäviin, jossa on tiimi aktiivisesti ympärillä.

Lopulta hyvä itsetuntemus ei ole vain itsetutkiskelua, vaan se on käytännöllinen taito, joka auttaa meitä elämään tasapainoisempaa ja merkityksellisempää elämää. Kun tiedät, kuka olet ja mitä tarvitset, voit tehdä parempia valintoja niin arjessa, työssä kuin ihmissuhteissakin.

Joskus tuon itsetuntemusmatkan aloittaminen saattaa jopa pelottaa, koska emme halua kohdata itseämme. Pelkäämme, että vastaan voi tulla muutostarpeita, joita varten reaktiiviset aivomme eivät ole alun perin suunniteltu. Muutosten tekeminen vaatiikin rohkeutta. Toisaalta, kun ymmärtää muutoksen tarpeen ja omat motivaatiotekijänsä, on myös mahdollisesti tarvittavaa muutosrohkeuttakin helpompi kerätä.

Jos kiinnostut selvittämään lisää omia motivaatiotekijöitäsi, ajatus- ja toimintamallejasi, meillä on tarjota sinulle myös kiinnostava tutkimusmatka itseen Action Types® -menetelmän avulla, jossa selvitämme kehon kautta luontaisia vahvuuksiasi. Voit lukea menetelmästä lisää täältä: https://suomenmentaalivalmennus.fi/mika-on-actiontypes-approach-ata/

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Kaikki irti Itsetuntemuksesta vuorovaikutuksessa ja myyntityössä

ActionTypes® Vuorovaikutus

Vuorovaikutustilanteet ovat osa jokaista päiväämme, oli kyse sitten asiakaskohtaamisista, myyntineuvotteluista tai keskusteluista päivällispöydässä.

Aivotutkimusten mukaan vuorovaikutus myös huoltaa aivojamme ja lisää aivoterveyttämme. Lähtökohtaisesti tästäkin näkökulmasta on tärkeää, että tuntee itsensä, jotta oppii löytämään itselleen sopivat sosiaalisuuden ja vuorovaikutuksen tavat, jotka tuovat mielihyvää, eivätkä kuormita omaa kehoa ja mieltä.

Se, miten tunnemme itsemme, vaikuttaa myös suoraan siihen, miten kommunikoimme muiden kanssa. Itsetuntemus auttaa meitä reagoimaan tilanteisiin rakentavasti, tunnistamaan omat ja toisten tarpeet, sovittamaan viestintämme niiden mukaisesti sekä hallitsemaan tunteitamme niin työelämässä kuin arjessa.

Itsetuntemuksesta on hyötyä asiakaspalvelutilanteissa

Jos olet joskus toiminut asiakaspalvelijana, on sinun varmasti helppo kuvitella tilanne, jossa asiakas saapuu tiskille valmiina purkamaan turhautumisensa epäonnistuneesta tuotteesta. Ilman hyvää itsetuntemusta asiakaspalvelija saattaa reagoida puolustautuen, ottaa tilanteen henkilökohtaisesti tai ärsyyntyä asiakkaan käytöksestä.

Sen sijaan asiakaspalvelija, joka tunnistaa omat tapansa toimia ja osaa paremmin säädellä tunteitaan, pysyy rauhallisena ja empaattisena. Hän tietää, ettei asiakkaan turhautuminen ole henkilökohtaista, vaan liittyy tilanteeseen. Tämä mahdollistaa rakentavan keskustelun, jossa asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja ongelma voidaan ratkaista rauhallisesti ja ratkaisukeskeisesti.

Itsetuntemuksesta on hyötyä myyntitilanteissa

Myyntiä ajatellaan usein suppeasti vain tuotteiden tai palvelujen myyntinä, mutta jokainen meistä; sinä ja minä myymme ajatuksiamme jatkuvasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa niin kotona, työyhteisöissä kuin kaikissa muissakin sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Näissä tilanteissa on tärkeää ymmärtää sekä omaa että toisen viestintätapaa ja tunneilmastoa. Jos et tunne omia vahvuuksiasi ja heikkouksiasi, voit jäädä liikaa jumiin omiin näkökulmiisi ja viestintätapaasi. Myyjän työssä tämä tarkoittaa käsikirjoitettua myyntipuhetta. Jos siihen tarttuu kiinni, eikä ymmärrä asiakasta, menettää tilaisuuden mukauttaa viestintäänsä asiakkaan tarpeiden mukaan, ja kaupat jäävät tekemättä.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas epäröi, myyjän olisi hyvä tunnistaa, nouseeko hänen sisällään turhautuminen tai halu painostaa asiakasta tekemään päätös nopeasti. Itsetuntemuksen ansiosta myyjä voi tiedostaa reaktionsa ja valita toisen lähestymistavan; kysyä avoimia kysymyksiä ja auttaa asiakasta tuntemaan itsensä varmaksi päätöksestään.

Persoonallisuuspiirteiden ymmärtäminen auttaa myös mukauttamaan lähestymistapaa. Ekstrovertti keskustelukumppani saattaa olla liiankin innostunut ja puhelias, ja jos toinen on introvertti ja haluaa harkita rauhassa, on välillä parempi antaa tilaa eikä täyttää hiljaisuutta liialla puheella.

Toinen tärkeä näkökulma on järjestelmällisyyden ja spontaaniuden ero. Järjestelmällinen keskustelukumppani arvostaa selkeitä tietoja, tarkkoja faktoja ja loogista etenemistä. Spontaani henkilö puolestaan haluaa innostusta, uusia ideoita ja tunnetta päätöksenteon tueksi. Itsetuntemus auttaa sinua tunnistamaan oman luontaisen tyylisi ja mukauttamaan sitä keskustelukumppanin tarpeisiin sopivaksi. Tämä lisää viestin läpimenon edellytyksiä, vaikuttavuutta ja myyntityössä tietysti enemmän kauppoja.

Päätöksentekoa erilaisilla luontaisilla tavoilla

Ihmiset tekevät myös päätöksiä eri tavoin. Jotkut luottavat informaation keräämisessä tarkkoihin faktoihin ja analysointiin, kun taas toiset tekevät päätöksiä vahvasti tunteella. Tämä näkyy selvästi vuorovaikutustilanteissa.

Asiakaskohtaamisissa faktapohjainen asiakas saattaa kysellä yksityiskohtia, pyytää lukuja ja haluta vakuuttua järkiperäisillä argumenteilla. Tällaisen asiakkaan kanssa myyjän kannattaa tarjota selkeitä perusteluja ja varmistaa, että asiakas kokee päätöksensä loogisesti perustelluksi.

Tunnepohjainen asiakas taas tarvitsee ennen kaikkea yhteyden tunteen ja kokemuksen siitä, että tuote tai palvelu herättää hänessä positiivisia tunteita. Tällaisen asiakkaan kanssa myyjän kannattaa keskittyä erityisesti tarinankerrontaan, elämyksellisyyteen ja siihen, miten tuote parantaa asiakkaan elämää.

Toiset myös kaipaavat päätöksentekonsa tueksi enemmän vakuutteluja jo onnistuneista kokemuksista ja toiset haluavat mieluummin olla yksilöllisiä edelläkävijöitä, jotka arvostavat sitä, että ovat ensimmäisten joukossa löytämässä uusia ratkaisuja.

Kun tunnet itsesi, maltat kuunnella keskustelukumppaniasi ja tehdä näitä tärkeitä havaintoja oman näkökulmasi tuloksekkaammaksi myymiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Persoonallisuuspiirteillä on myös vaikutusta keskustelutyyliin. Jotkut nauttivat tiukoista väittelyistä, kun taas toiset kaipaavat rauhallisempaa keskustelua. Järjestelmällinen henkilö voi haluta keskustelun etenevän loogisesti ja jäsennellysti, kun taas spontaani osallistuja saattaa nauttia keskustelun poukkoilevuudesta ja uusista näkökulmista.

Itsetuntemuksen avulla voimme huomioida, millainen lähestymistapa toimii parhaiten eri tilanteissa ja mukauttaa omaa viestintäämme sen mukaan. Kun tunnet itsesi, maltat kuunnella aktiivisesti keskustelukumppaniasi ja tehdä hänen viestintätyylistään tärkeitä havaintoja, joihin reagoiminen ja sopeutuminen auttaa näkökulmasi tuloksekkaammassa myynnissä ja vaikuttavuuden lisäämisessä. Omien tunnetasojen tunnistaminen auttaa myös säilyttämään keskustelut rauhallisempina mikä puolestaan lisää ymmärrystä ja keskustelun laatua.

Miten hyvin sinä tunnet itsesi? Itsetuntemusta kannattaa myös kehittää

Itsetuntemus ei ole synnynnäinen taito, vaan sitä voi kehittää. Se alkaa oman toiminnan, ajatusmallien, päätöksenteonprosessien, motivaation, tunteiden ja ajatusten tunnistamisesta eri tilanteissa.

Muutama käytännön keino:

Mieti työ- ja harrastushistoriaasi:
Kirjoita ylös tilanteita, joissa huomaat innostuneesi ja motivoituneesi.
Pidä tunteiden päiväkirjaa:
Pysähdy hetkessä, jossa huomaat vahvoja tunteita ja pohdi, mistä ne kumpuavat.
Pyydä palautetta:
Kysy ystäviltä, kollegoilta tai perheenjäseniltä, millaisena he kokevat vuorovaikutuksesi.
Osallistu Action Types® -motorisen profiilin kartoitukseen, jonka avulla kehosta kartoitetaan sinun luontaiset vahvuutesi motivoitua, havainnoida, tehdä päätöksiä ja suoriutua arjesta.

Hyvä itsetuntemus ohjaa meitä vuorovaikutustilanteissa. Kun tunnemme itsemme, osaamme kuunnella paremmin muita, toimia tilanteen vaatimalla tavalla ja rakentaa parempia suhteita niin asiakkaiden, työkavereiden kuin läheistenkin kanssa.

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Tarjous: Mistä tunnet sä ystävän?

ActionTypes®

Ystävänpäivän ja helmikuun
ActionTypes® Approch -tarjous

Ystävänpäivän kunniaksi tarjoamme kaksi ActionTypes® Approach -kartoitusta yhden hinnalla 8.3.2025 Itsetuntemus- ja valmennuspäivään. HUOM! Valmennuspäivään paikkoja rajoitetusti, joten ole nopea.

Oletko kiinnostunut tuntemaan omat vahvuutesi ja miten te ystäväsi kanssa täydennätte toisianne? Ilmoita itsesi ja ystäväsi mukaan inspiroivaan ja ajatuksia herättävään Itsetuntemus- ja valmennuspäivään 8.3.2025 Hämeenlinnaan Creatilaan tai sovi teille yksityinen kartoitus, kun teille parhaiten sopii.

Itsetuntemus- ja valmennuspäivä
8.3.2025, Creatila Hämeenlinna

HINTA: 199 € / 2 kartoitusta (norm. 199 € / kartoitus)*

CREATILA: Sibeliuksenkatu 21 A, Hämeenlinna

AIKA: lauantai 8.3.2025, klo 10:00–16:00 tai sopimuksen mukaan

*Tarjous on voimassa helmikuussa ja Hämeenlinnan Hyvinvointimessuilla 15.2. tehtyihin ATA-kartoitusvarauksiin. Tarjoushintaisen kartoituksen voi hyödyntää 8.3.2025 Itsetuntemus- ja valmennuspäivässä tai erikseen sovittuna ajankohtana kevään 2025 aikana. Hinnat sis. alv. 25,5 %.

ILMOITTAUDU YSTÄVÄSI KANSSA KARTOITUKSEEN

JOUKO MIKKOLA
mentaalivalmentaja, itsetuntemus,
Mental Management, luontaiset taipumukset, ActionTypes Certified

+358 400 449 979
jouko@mentaali.fi

HANNA HÄPPÖLÄ
mentaalivalmentaja,
Mental Management,
vuorovaikutus ja resilienssi

+358 50 409 7628
hanna@mentaali.fi

Mentaalivalmennus työnhaussa – Resilienssiä ja uskoa omaan osaamiseen

Mentaalivalmennus Resilienssi

Miten pysyä aktiivisena ja luottavaisena työnhaussa?

Ikävä kyllä, työllisyyslukumme eivät ole ainakaan parantuneet viime aikoina, ja uuden työn löytäminen on tullut ajankohtaiseksi ja käynyt haastavammaksi yhä useammalle. Työnhaku voi olla henkisesti raskas ja kuluttava prosessi, erityisesti silloin, kun se venyy odotettua pidemmäksi ja vastaukset työnantajilta antavat odottaa itseään.

Tällaisessa tilanteessa resilienssi eli psyykkinen kestävyys ja usko omaan osaamiseen joutuvat väistämättä kovemmallakin tekijällä koetukselle. Mentaalivalmennus tarjoaa keinoja, joilla työnhakija voi vahvistaa henkistä jaksamistaan ja pitää yllä positiivista asennetta vaikeinakin aikoina.

Resilienssin kasvattaminen – miten kohdata vastoinkäymiset?

Niina on aktiivinen henkilöstö- ja taloushallinnon moniosaaja, jonka edellinen työsuhde päättyi yllättäen yrityksen taloudellisten syiden vuoksi. Hän on lähettänyt jo kymmeniä viilattuja työhakemuksia ja verkostoitunut laajasti, mutta ajat ovat haastavat. Niina on saanut lähes yhtä monta kielteistä vastausta, kuin on paikkoja hakenutkin. Osaan hakemuksista ei ole vastattu mitään ensimmäisen ”olemme vastaanottaneet hakemuksesi” -automaattiviestin jälkeen. Kahteen haastatteluun hän on päässyt, muttei tullut valituksi. Tilanne on turhauttava ja taloudellinen epävarmuus aiheuttaa lisästressiä.

Jotta Niinan henkinen kuormitus ja epäusko ei kasva hallitsemattomaksi, ja ala vaikuttaa heikentävästi myös motivaatioon ja uneen, Niina etsi itselleen tukea mentaalivalmennuksesta.

Resilienssiä voi vahvistaa monin tavoin, ja mentaalivalmennuksen menetelmät tarjoavat ajattelutavan muutokseen ja tunteiden hallintaan monia tehokkaita keinoja. Esimerkiksi erilaisia epäonnistumisen tulkitsemisen mahdollisuuksia, omien vahvuuksien parempaa tunnistamista, erilaisia motivaatiota ylläpitäviä näkökulmia ja yleensä arjen tasapainon hallintaa helpottavia oivalluksia sekä tietoisuustaitoja.

Usko omaan osaamiseen – kuinka ylläpitää itsevarmuutta työnhaussa?

Kun työnhaku venyy, voi helposti alkaa epäillä omaa pätevyyttään. Tämä on luonnollista, mutta mentaalivalmennuksen avulla voi vahvistaa omaa itsetuntoaan ja uskoa omaan osaamiseensa. Vaikka itsenäiset mentaaliharjoitukset ovat hyödyllisiä, tavoitteellinen keskustelu valmentajan kanssa tuo työnhakuun lisäarvoa. Kun reflektoi omaa tekemistään ulkopuolisen kanssa, joka kuuntelee ja osaa myös kysyä sopivia kysymyksiä, tulee samalla selkiyttäneeksi omaa ajatusmaailmaansa.

Hormonitasolla, se, että saa puhua jollekin ja tulee kuunnelluksi, lisää oksitosiinin eritystä, joka puolestaan edistää turvallisuuden tunnetta ja auttaa lievittämään stressiä. Myös dopamiinin ja serotoniinin aktivoituminen lisää mielihyvää ja hyvinvointia. Näiden hormonien yhteisvaikutus tukee resilienssiä ja auttaa ylläpitämään positiivista ajattelua haastavissa tilanteissa.

Mentaalivalmentaja auttaa työnhakijaa tunnistamaan vahvuuksia, joita ei itse välttämättä aina huomaa. Erityisesti resilienssin ollessa koetuksella, niiden olemassaoloa ei välttämättä jaksakaan tunnistaa. Kun tavoitteista ja tehdyistä toimenpiteistä keskustellaan valmentajan kanssa säännöllisesti, tuntee työnhakija enemmän vastuuta ja saa konkreettista tukea edistymiseensä.

Ihan kuten fysiikkavalmennuksessakin; valmentajalle tai personal trainerille kerrotaan miten treenit ovat menneet, tarkastellaan tavoitteita ja miten sinne parhaiten omilla vahvuuksilla päästään. Ja oikeastaan fyysistä ja henkistä valmennustahan ei voi koskaan edes erottaa toisistaan, koska keho ja mieli toimivat yhdessä.

Lisäksi säännölliset syvällisemmät, reflektoivat, aikataulutetut keskustelut valmentajan kanssa auttavat pitämään yllä motivaatiota ja uskoa omaan osaamiseen. Jos kyse olisi vain oman itsen kanssa aikataulutetusta reflektoinnista – moniko meistä malttaa aina pysähtyä tapaamiseen itsensä kanssa? Saati, että irrottaisi siltä tutulta ajattelun kehältään. Valmentaja sen sijaan voi haastaa myös työnhakijan ajattelumalleja ja niitä tarjoittavia uskomuksia.

Valmentajan kanssa keskustellessa tarkastellaan tottakai myös kokonaisvaltaista hyvinvointia ja arjen ajanhallintaa. Koska meillä ei ole vain työnhakijan hyvinvointia, vaan yksi hyvinvointi, joka jaetaan kaikkien elämän osa-aluiden kanssa. Vain hyvinvoiva työnhakija voi saada parhaan itsestään irti.

Kohti mahdollisuuksia työnhaussa

Mentaalivalmennus tarjoaa käytännöllisiä työkaluja, joiden avulla työnhakija voi kohdata vastoinkäymiset vahvempana, säilyttää uskonsa omaan osaamiseensa, nähdä mahdollisuuksia ja voida paremmin arjessa.

Resilienssin kasvattaminen, positiivinen ajattelutapa ja hyvinvoinnin tukeminen ovat avaintekijöitä, jotka auttavat jaksamaan vaikeassakin tilanteessa. Lisäksi valmentajan kanssa käydyt tavoitteelliset keskustelut tarjoavat työnhakijalle arvokasta palautetta, motivaatiota ja henkilökohtaista tukea, mikä voi merkittävästi nopeuttaa työnhakuprosessia.

Työnhaku itsessään on verrattavissa työhön, jossa jatkuvasti saa myydä omaa osaamistaan ja sopeuttaa toimintansa asiakkaan (tulevan työnantajan) vaatimaan tapaan. Tärkeintä tässä työssä on uskoa itseensä ja jatkaa positiivisesti eteenpäin ja siinä mentaalivalmentaja voi olla iso ja ratkaiseva apu, että seuraava, juuri sopiva mahdollisuuksien ovi aukeaa.

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Mikä on ActionTypes® Approach (ATA)?

Mentaalivalmennus

ActionTypes® Approach (ATA) on menetelmä, joka auttaa tunnistamaan yksilöiden luontaiset tavat toimia, ajatella ja reagoida eri tilanteissa. ATA yhdistää toiminnallisen neurotieteen, psykologian ja liikkeen analysoinnin, ja sitä hyödynnetään laajasti myynnissä, urheilussa, itsetuntemuksen kehittämisessä sekä jaksamisen tukemisessa.

ATA:n avulla kartoitetaan ihmisen kehosta motorinen profiili (ActionTypes®) koordinaatiotestein. Motorisen profiilin kautta saamme selville miten yksilö toimii, ajattelee ja motivoituu. Keho ja mieli kulkevat yhdessä, joten niitä ei voida erottaa. Moni ihmettelee miten saamme luontaisen ajattelutavan kehosta, niin on hyvä muistaa, että ajattelu on luontaisen liikkeen sivutuote. Ajatus on siis sisäistä liikettä.

ATA tarjoaa konkreettisia työkaluja yksilön ja tiimien vahvuuksien hyödyntämiseen, mikä johtaa parempiin tuloksiin niin yksilön kuin tiimienkin osalta.

Mikä siis on ActionTypes® Approach?

Ja mitä hyötyä on käyttää ATA:a osana valmennusprosessia? Kun tutkimme ihmisten tapaa toimia, ajatella ja reagoida erilaisissa tilanteissa, yksi kiehtova näkökulma on ActionTypes® Approach (ATA). Mutta mitä tarkalleen ottaen on ja miten sitä voidaan hyödyntää?

Tässä blogikirjoituksessa sukellamme ATA:n maailmaan ja avaamme, miksi se voi olla mullistava työkalu niin urheiluvalmennuksessa, henkilökohtaisessa elämänhallinnassa kuin yritysmaailman tiimin valmentamisessa.

Määritelmä: Mitä ATA on?

ActionTypes® Approach (ATA) on menetelmä, joka keskittyy yksilön motoriikkaan, persoonallisuuteen ja toimintatapoihin eri tilanteissa.

Se yhdistää neurotieteen, psykologian ja liikkeen analyytiikan. ATA auttaa tunnistamaan yksilön motoriset taipumukset, jotka heijastavat myös kognitiivista ajattelua ja päätöksentekoa.

ATA:n avulla parannat itsesi tuntemista kehollisesti ja henkisesti. Yksilöllinen ActionTypes@ -profiili eli toimintaprofiili, perustuu hermoston, motivaatiotekijöiden ja havainnointikyvyn eroihin.

ATA-menetelmä auttaa hahmottamaan yksilöiden vahvuuksia ja haasteita sekä rakentamaan optimaalisen toimintaympäristön, joka tukee yksilön suoriutumista.

ActionTypes® Approachin pääperiaatteet

1. Persoonallisuus ja tapa toimia

ATA:n ytimessä on ajatus siitä, että jokaisella ihmisellä on oma tapansa toimia ja oppia. Toimintamallit huomioivat mm. sen, kuinka yksilöt prosessoivat tietoa ja millaisia strategioita he käyttävät ongelmien ratkaisuun.

2. Kehon ja mielen yhteys:

ATA lähestyy toimintaa ja liikettä kokonaisvaltaisesti. Fyysiset toiminnot (asennot, koordinaatio ja reaktiot) kytkeytyvät yksilön kognitiivisiin ja emotionaalisiin piirteisiin.

3. Yksilöllisyys oppimisessa:

ATA:n avulla valmentajat voivat räätälöidä opetusmenetelmänsä yksilön tarpeisiin. Joku voi olla aluksi enemmän sivustaseuraaja, kun taas toinen oppii kokeilemalla ja tekemällä itse.

ActionTypes@ Aproachin taustaa

ATA kehitettiin vuonna 1989 Ralph Hippolyten ja Bertrand Théraulaz’in toimesta, ja se keskittyy yksilön ainutlaatuisen identiteetin harmoniseen kehittämiseen.

Molemmat herroista toimi Ranskan naisten lentopallomaajoukkueen valmentajina. ATA kehitettiin aluksi huippu-urheilun parissa ja myöhemmin sitä on jalostettu myös yritysmaailmassa.

ATA-kartoitusten avulla tunnistetaan yksilölliset motoriset preferenssit, jotka heijastavat myös kognitiivisia ja päätöksentekoon liittyviä malleja. Ymmärtämällä nämä preferenssit, valmennusta ja koulutusta voidaan mukauttaa vastaamaan yksilön luonnollisia taipumuksia, mikä parantaa yksilön oppimista ja suorituskykyä.

Toiminnallisen neurotieteen avulla voidaan tunnistaa yksilön motorinen profiili eli ActionTypes®. Motorinen profiili heijastaa paitsi yksilön luontaista liikkumistapaa, myös kognitiivista ajattelua ja päätöksentekoa. Se tarjoaa näkemyksen siitä, miten yksilö yleensä lähestyy asioita.

Mihin ATA:ta käytetään?

ATA:ta voidaan soveltaa monilla eri elämänalueilla, kuten urheilussa, koulutuksessa, työyhteisöissä ja elämänhallinnassa.

1. Urheiluvalmennus

ATA on erityisen suosittu urheiluvalmennuksessa, jossa yksilöiden toimintamallit auttavat valmentajia ymmärtämään yksilöiden oppimis- ja suoritustapoja.

Kun kunnioitetaan yksilön luontaista liikkumistapaa, voidaan optimoida liikettä nopeuden ja tuottavuuden näkökulmasta sekä välttyä loukkaantumisilta.

Vahvuuksiin keskittyminen estää keskinkertaisuuden ja tuo esiin yksilön potentiaalin. Bertrand Théraulaz ja Ralph Hippolyte olivat Lontoon Olympialaisissa 2012 monen urheilijan taustalla osana valmennustiimiä ja heidän urheilijansa saavuttivat 12 olympiamitalia kisoista.

Jääkiekossa Sveitsiläinen jääkiekon valmennusyritys Prokeycoach toimii monen NHL pelaajan henkilökohtaisen valmennuksen taustalla (mm. Roman Josi, Nino Niederraiter) ja ActionTypes® on ollut osa Sveitsin jääkiekkomaajoukkueen valmennusfilosofiaa pitkään.

2. Työyhteisöt ja johtaminen

ATA auttaa myös työyhteisöissä. Kun kyetään ymmärtämään yksilön erilaisia toimintatapoja, tarpeita ja erilaisuutta, kyetään parantamaan tiimin tuottavuutta, vuorovaikutusta ja tiimikoheesiota. Valjastamalla jokaisen yksilön vahvuudet ja erilaisuus tehokäyttöön, lisätään myös yksilöiden hyvinvointia. Hyvinvoiva yksilö on aina myös tuottavampi.

Myynnin näkökulmasta tulee myös ymmärtää miten erilaiset yksilöt luontaisesti myyvät ja ostavat, miten markkinointia suunnataan ostokäyttäytymisen optimoimiseksi.

3. Jaksaminen, palautuminen ja hyvinvointi

ATAn avulla pystytään löytämään yksilön luontaiset keholliset keinot palautumiseen ja tasapainottamaan hermoston toimintaa.

Eri motorisilla profiileilla on erilaiset tarpeet ja keinot palautua. Kehotietoisuus auttaa yksilöitä tunnistamaan omia haasteitaan ja huolehtimaan palautumisestaan niin henkisen kuin fyysisen kuormituksen tasapainottamiseksi.

4. Koulutus ja oppiminen

ActionTypes® Approach auttaa myös opettajia ymmärtämään oppilaidensa yksilöllisiä oppimistyylejä ja tarpeita. Se mahdollistaa opetuksen räätälöinnin kunkin oppijan erityispiirteet huomioiden. Siinä missä toinen voi oppia parhaiten kokeilemalla, toinen voi oppia visalisoimalla ja kolmas tarkkailemalla.

ATA edistää tehokasta ja mielekästä kehittymistä niin urheilussa, koulussa kuin työelämässä.

Jouko Mikkola
mentaalivalmentaja
ActionTypes® Approach Certified Practioner

Kirjoittaja Jouko Mikkola on Suomen Mentaalivalmennuksen toinen perustaja ja ActionTypes® Approach Certified Practioner, joka hyödyntää ATA:a päivittäisessä valmennuksessa niin yritys- kuin yksilötasolla.

LISÄTIETOA ACTIONTYPES® APPROACHISTA:
» actiontypes.com
» What is ActionTypes® (YouTube)
» ActionTypes® in Sports (YouTube)

Rentoutusharjoitus viikon jokaiselle päivälle

Hyvinvointi Jaksaminen Palautuminen Resilienssi

Rentoutusharjoitus on yksinkertainen ja helppo toteuttaa päivittäin. Jokainen meistä voi hyödyntää rentoutusharjoitusta kiireisen arjen keskellä ilman erityisiä välineitä tai suuria valmisteluja.

Tästä saat viikon jokaiselle päivälle lyhyen vinkin tai helpon idean, joista voit valita suosikkisi tai kehittää niistä inspiroituneena ihan oman tapasi.
Rentoutusharjoitukset eivät vaadi täydellisyyttä, tärkeintä on, että pysähdyt ja kokeilet.

PÄIVÄ 1: Syvähengitys

Miten tehdä?

Istu tai makaa mukavassa asennossa. Sulje silmäsi ja hengitä hitaasti nenän kautta sisään laskien neljään. Pidätä hengitystä hetken ja hengitä ulos suun kautta laskien kuuteen. Toista tämä 5–10 kertaa.

Hyöty:

Stressihormonien eritys vähenee ja rauhoittaa mieltä nopeasti.

PÄIVÄ 2: Kehon tietoisen rentouttamisen harjoitus

Miten tehdä?

Sulje silmäsi ja käy mielessäsi kehon eri osat läpi. Aloita varpaista ja etene vähitellen ylöspäin. Jännitä kutakin kehon osaa kevyesti muutaman sekunnin ajan ja rentouta se sitten.

Hyöty:

Vähentää lihasjännitystä ja auttaa palautumaan fyysisestä kuormituksesta.

PÄIVÄ 3: Mielikuvaharjoitus

Miten tehdä?

Sulje silmäsi ja kuvittele itsesi rauhalliseen paikkaan, jossa sinun on hyvä olla. Kuten metsään, rannalle tai niitylle.

Kuvittele ympäristö yksityiskohtaisesti: miltä tuuli tuntuu ihollasi, miltä ilma tuoksuu ja mitä ääniä kuulet. Anna mielesi vaeltaa mielikuvassa muutaman minuutin ajan.

Hyöty:

Vähentää stressihormonien eritystä ja rauhoittaa mieltä nopeasti.

PÄIVÄ 4: Minimeditaatio

Miten tehdä?

Aseta ajastin 2–5 minuutiksi. Istu hiljaa ja keskity hengitykseesi tai toista mielessäsi rauhoittavaa sanaa, kuten ”rauha” tai ”keveys”. Jos ajatuksesi harhailevat, palauta huomiosi lempeästi takaisin hengitykseen tai sanaan.

Hyöty:

Auttaa katkaisemaan kiireen tunteen ja keskittymään nykyhetkeen.

PÄIVÄ 5: Lyhyt venyttely

Miten tehdä?

Tee yksinkertaisia, hitaita venytyksiä, kääntämällä niskaa sivuille, vetämällä alaleukaa kohti kaulaa, pyörittämällä hartioita, vetämällä hartioita taakse.

Keskity hengittämään syvään liikkeiden aikana.

Hyöty:

Vapauttaa kireyksiä kehosta ja lisää verenkiertoa, mikä auttaa palautumaan.

PÄIVÄ 6: Luontoyhteys arjessa

Miten tehdä?

Katso ikkunasta ulos tai etsi jokin mielestäsi kaunis luontokuva. Mielikuvittele miltä maisemassa tuoksuu, mitä siellä kuuluu ja mitä värejä näet. Vaihtoehtoisesti voit myös mennä hetkeksi ulos, pysähtyä ja kiinnittää huomiota siihen mitä näet, kuulet ja aistit.

Hyöty:

Tutkimusten mukaan luonto vähentää stressiä ja auttaa mieltä rentoutumaan.

PÄIVÄ 7: Valitse suosikkiharjoituksesi

Palaa mielessäsi aiempien päivien harjoituksiin, valitse niistä yksi, joka toimi parhaiten tai jota et vielä kokeillut ja toteuta se. Kerro kommenteissa minkä harjoituksen valitsit. Voit myös jakaa kokemuksia siitä, miten rentoutusharjoitukset kohdallasi toimivat, mikä on sinun tapasi rentoutua?

PÄIVÄ 1: Syvähengitys
PÄIVÄ 2: Tietoisen rentouttamisen harjoitus
PÄIVÄ 3: Mielikuvaharjoitus
PÄIVÄ 4: Minimeditaatio
PÄIVÄ 5: Lyhyt venyttely
PÄIVÄ 6: Luontoyhteys arjessa

Rentouksella on niin paljon terveyshyötyjä, että siitä kannattaa tehdä päivittäinen tapa, esimerkiksi tauko keskellä työpäivää tai hetki ennen nukkumaanmenoa. Rentoutusharjoitukset eivät vaadi täydellisyyttä – tärkeintä on aloittaa!

Hanna Häppölä
mentaalivalmentaja
myyntivalmentaja

P.S. Lue lisää rentoutusharjoituksen hyödyistä »

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Blogi

Harrastaminen lisää hyvinvointia, tiedätkö mikä on sinulle palauttavaa harrastamista?

DRAMMA-malli: hyvinvoinnin kuusi kärkitekijää

Mistä DRAMMA koostuu?

Itsetuntemus avaimena palauttavaan harrastamiseen

Yhteys muihin on hyvinvoinnin ytimessä

Harrastaminen ei ole luksusta, vaan kansanterveystyötä

Palautuminen työelämässä

Palautuminen ennaltaehkäisee ylikuormittumista

Listen to your body, not just anybody.

Työnantajan rooli kehityskeskustelussa:Valmistautuminen ja kuuntelun taito

Keskeiset asiat, jotka työnantajan tulisi huomioida kehityskeskustelussa:

Työntekijän rooli kehityskeskustelussa:Aktiivinen osallistuminen ja itsetuntemus

Keskeiset asiat, joita työntekijän kannattaa huomioida kehityskeskustelussa:

Kehityskeskustelun vaikutus työyhteisöön

Katoavatko kaikki huolet välittömästi suomalaisessa saunassa?

Mikä on sopiva lämpötila?

Suomalainen saunakulttuuri ja vihtomisen perinne

Saunan vaikutukset kehoon ja mieleen

Bara bada bastu

Parempia valintoja arjessa

Vahvuuksien hyödyntäminen ja palautumisen ymmärtäminen

Itsetuntemus ja vuorovaikutus

Itsetuntemus, motivoituminen ja oman polun löytäminen

Itsetuntemuksesta on hyötyä asiakaspalvelutilanteissa

Itsetuntemuksesta on hyötyä myyntitilanteissa

Päätöksentekoa erilaisilla luontaisilla tavoilla

Miten hyvin sinä tunnet itsesi? Itsetuntemusta kannattaa myös kehittää

Muutama käytännön keino:

Ystävänpäivän ja helmikuun ActionTypes® Approch -tarjous

Itsetuntemus- ja valmennuspäivä8.3.2025, Creatila Hämeenlinna

ILMOITTAUDU YSTÄVÄSI KANSSA KARTOITUKSEEN

Miten pysyä aktiivisena ja luottavaisena työnhaussa?

Resilienssin kasvattaminen – miten kohdata vastoinkäymiset?

Usko omaan osaamiseen – kuinka ylläpitää itsevarmuutta työnhaussa?

Kohti mahdollisuuksia työnhaussa

Mikä siis on ActionTypes® Approach?

Määritelmä: Mitä ATA on?

ActionTypes® Approachin pääperiaatteet

1. Persoonallisuus ja tapa toimia

2. Kehon ja mielen yhteys:

3. Yksilöllisyys oppimisessa:

ActionTypes@ Aproachin taustaa

Mihin ATA:ta käytetään?

1. Urheiluvalmennus

2. Työyhteisöt ja johtaminen

3. Jaksaminen, palautuminen ja hyvinvointi

4. Koulutus ja oppiminen

PÄIVÄ 1: Syvähengitys

Miten tehdä?

Hyöty:

PÄIVÄ 2: Kehon tietoisen rentouttamisen harjoitus

Miten tehdä?

Hyöty:

PÄIVÄ 3: Mielikuvaharjoitus

Miten tehdä?

Hyöty:

PÄIVÄ 4: Minimeditaatio

Miten tehdä?

Hyöty:

PÄIVÄ 5: Lyhyt venyttely

Miten tehdä?

Hyöty:

PÄIVÄ 6: Luontoyhteys arjessa

Miten tehdä?

Hyöty:

PÄIVÄ 7: Valitse suosikkiharjoituksesi

Työnantajan rooli kehityskeskustelussa:
Valmistautuminen ja kuuntelun taito

Työntekijän rooli kehityskeskustelussa:
Aktiivinen osallistuminen ja itsetuntemus

Ystävänpäivän ja helmikuun
ActionTypes® Approch -tarjous

Itsetuntemus- ja valmennuspäivä
8.3.2025, Creatila Hämeenlinna