• Skip to primary navigation
  • Skip to main content
  • Skip to primary sidebar

mentaali.fi

HYVINVOINTI — VUOROVAIKUTUS — KASSAVIRTA — MENTAL MANAGEMENT — RESILIENSSI

  • MENTAALI.FI
  • Ota yhteyttä
  • Palvelut
    • Mental Management
    • Resilienssi ja palautumisen taidot
    • Henkilöstön itsetuntemus ja vuorovaikutus
    • Kassavirta-analyysi
    • Työelämän mentaalisten taitojen kartoittaminen ja WorkShop
  • Työhyvinvointikoulutukset
    • Organisaation ilmapiirin peruspilarit
    • Parempi tapas
  • HINNASTO
    • Organisaation ilmapiirin kehittäminen yrityksen menestystekijänä
    • Moodmetric-ryhmämittaus
    • Työssä jaksaminen ja palautumisen taidot
    • Henkilökohtainen kasvu ja tiimin kehittäminen
    • Työyhteisön toiminnan kehittäminen
  • Mentaalista — blogi

Blogi

Mätä omena tiimissä

Mental Management

Joukkueurheilussa on itsestään selvää, että pelaajat joukkueisiin valitaan pelipaikan ja heidän siihen pelipaikkaan tuottaman lisäarvon vuoksi. Käytännössä pelaajan vahvuudet ovat tärkein myyntivaltti, kun pelaaja on vapailla markkinoilla etsimässä uutta seuraa. Joukkueen rakentamisessa tärkeimpänä pidetään, että on oikeat pelaajat oikeilla paikoilla ja omilla vahvuuksillaan, jotka on sidottu joukkueen pelitapaan ja identiteettiin. Harjoittelua ja peliä johtaa valmentaja, joka pyrkii löytämään parhaat kombinaatiot saavuttaakseen urheilullista menestystä.

Pelaajilla on motivaatio harjoitella ja kehittyä päivä päivältä paremmaksi, kasvaa joukkueena yhtenäiseksi saavuttaakseen urheilullista menestystä.

Joukkue on siis suurempi kuin yksilö. Vain hyvällä yhteishengellä, yksilön vahvuuksia hyödyntämällä ja pitkäjänteisellä työllä on joukkueella mahdollisuus menestyä. Joukkueessa on liidereitä, jotka toivottavasti kantavat joukkuetta heikoilla hetkillä, jolloin testataan koko joukkueen henkistä kestävyyttä ja suorituskykyä. Joukkueessa yksikin mätä omena tuhoaa koko sadon. Urheilun maailmassa asia kuulostaa selkeältä ja yksinkertaiselta. Olisiko työelämällä oppimista urheilun maailmasta? Olisiko tämä mahdollista myös työelämässä!

I have a dream! Olisiko mahdollista…..?

Jos eläisimme työelämässä unelmamaailmassa, niin olisiko mahdollista, että työyhteisön yksilöt toimisivat omilla vahvuuksillaan, hyödyntäisivät omaa koulutustaan ja kokemustaan oman työtehtävänsä suorittamiseen optimaalisesti?

Olisiko mahdollista työyhteisöissä, että olisi eri vahvuuksilla olevia ihmisiä, jotka pystyvät täydentämään ja tukemaan toisiaan? Olisiko mahdollista, että yrityksen johto ja toimitusjohtaja ovat kertoneet yrityksen selkeät tavoitteet ja suunnan sekä yhdessä työntekijöiden kanssa kehittäneet keinot siitä, miten tavoitteisiin päästään? Olisiko mahdollista, että henkilöstö olisi sitoutunut yhteiseen päämäärään. Olisiko mahdollista, että toimitusjohtaja ja esimiehet tukevat ja auttavat työntekijöitä olemaan parhaita omassa työtehtävässään, jossa he saavat loistaa omilla vahvuuksillaan? Olisiko mahdollista, että työntekijät puhaltaisivat yhteen hiileen auttaen ja tukien toisiaan? Olisiko mahdollista, että työntekijät toimisivat vilpittömästi yhteistyössä myös johdon ja esimiesten kanssa ja päinvastoin? Olisiko mahdollista, että työntekijöiden ja johdon vastakkainasettelun aika olisi ohi ja heillä molemmilla olisi yhteinen päämäärä eli yhtiön menestyminen taloudellisesti ja henkilöstön hyvinvointi? Olisiko mahdollista, että yhteistyöllä saadaan mahdollisimman paljon työpaikkoja säilytettyä ja luotua uusia.

Olisiko mahdollista, että työpaikoilla ei olisi mätiä omenoita vaan jokainen olisi motivoitunut, innostunut ja inspiroitunut?

Aikoinaan olin kuuntelemassa Suomen positiivisimman ihmisen, laulaja Mikko Kuustosen luentoa yhteistyöstä. Hänellä oli upea yhteistyön ja menestyksen kaava, jota olen aktiivisesti viljellyt eri valmennuksissa ja koulutuksissa. Se menee näin.

  • 1,0 x 1,0 x 1,0 = 1,0 Jos kaikki tekevät vain normi duunin seurauksena on NORMAALI MENESTYS
  • 1,0 x 1,0 x 1,2 = 1,2 Jos yksi olisi motivoitunut ja muut normiasetuksilla tapahtuisi pienen pieni INSPIROITUMINEN
  • 1,0 x 0,5 x 1,2 = 0,6 Jos joukkoon on eksynyt yksikin MÄTÄ OMENA, se vie koko sadon
  • 0,8 x 0,8 x 0,8 = 0,5 Jos ketään ei kiinnosta, on seurauksena JOUKKO KUOLEMA
  • 1,2 x 1,2 x 1,2 = 1,7 Jos tiimissä kaikki ovat motivoituneet, innostuneita ja inspiroituneet yhteisen suunnan ja tavoitteen taakse, on yrityksellä iso mahdollisuus saada aikaiseksi HUIMA MENESTYS

Onko teidän tiimi tai organisaatio matkalla kohti huimaa menestystä vai riivaako yksittäinen tai useampi mätä omena?

Tee organisaation ilmapiirikartoitus teidän yrityksestänne »

Blogi julkaistu alunperin Work goes happy -blogissa 24.9.2020.

Kirjoittaja, Jouko Mikkola, Suomen Mentaalivalmennus, on työyhteisöjen ja urheilun mentaalivalmentaja, kehittäen työyhteisöjen ilmapiiriä, resilienssiä ja päivittäisen työn tekemistä sekä henkilöstön itsetuntemusta ja vuorovaikutusta. Jouko on erikoistunut toiminnalliseen neurotieteeseen, jota hän hyödyntää tiimin rakentamisessa ja yksilön vahvuuksien tunnistamisessa. 

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Millainen sinä olet palautteen antajana ja saajana?

Mental Management

Työyhteisön ilmapiiri on merkittävä tuloksen tekijä yritykselle. Kun organisaation ilmapiiri on hyvä, ovat ihmiset työssään tuottavampia, mikä näkyy suoraan yrityksen kassavirrassa.

Palautteen antaminen on osa hyvinvoivaa työympäristöä

Organisaation ilmapiiri rakentuu monesta eri tekijästä, jotka kietoutuvat toisiinsa. Tärkeimpänä kaiken keskiössä on varmasti luottamus, sillä jos ei ole luottamusta, ei voi olla toimivaa työyhteisöäkään. Työyhteisön keskinäisen luottamuksen rakentumisessa on tärkeää, että myös yksilöiden oma itseluottamus on tasapainossa. Työyhteisöllä taasen on merkittävä rooli jäsentensä ammatillisen itseluottamuksen rakentumisessa tai romuttumisessa.  

Vuorovaikutus on tärkeä väline organisaation luottamuksen ja sen jäsenten hyvinvoinnin rakentumisessa ja sitä kautta yrityksen menestyksessä. Avoin ja läpinäkyvä viestintä mahdollistaa ristiiriidattoman ilmapiirin, jossa ihmiset voivat vapautuneesti sekä kyseenalaistaa että perustella. Yksi vuorovaikutuksen tärkeimmistä kanavista on palaute. Se on vuorovaikutusta, jossa on kaksi osapuolta: antaja ja saaja, joilla molemmilla on oma vastuunsa palauteviestin välittymisessä.

Yksilöllinen palautteenanto on tärkeää

Harmittavan usein työyhteisöjen hyvinvointikartoituksissa nousee esiin, ettei työpaikalla saa riittävästi palautetta. Toisaalta esimiehet useasti mielestään antavat palautetta riittävästi.

Meillä on kaikilla erilainen resistenssi palautteen vastaanottamiseen. Sheila Heenin mukaan yksilöllinen herkkyys palautteelle voi vaihdella jopa 3000%. Siinä missä toinen meistä kuuntelee herkästi ympäristön palautetta ja saatuaan palautetta heilahtaa emotionaalisesti tasapainostaan etäälle, toinen meistä ei välttämättä reagoi palautteeseen juuri lainkaan. Tällöin myös palautuminen takaisin omaan vakioon vaihtelee ja kuluttaa erilailla energiaa.

Käytännön seuraus edelläkuvatusta on se, että herkemmän henkilön mieliala saattaa järkkyä rakentavaksikin tarkoitetusta palautteesta pitkäksi aikaa, kun vähemmän herkkä ei sen sijaan muodosta saamaansa palautteeseen minkäänlaista tunnesidettä. Tällöin palautetta ei välttämättä edes kuule tai sen saattaa unohtaa hyvin nopeasti ja palautteen antaja ihmettelee, eikö palaute johda mihinkään toimenpiteisiin. Toisaalta tämä saattaa vaikuttaa myös jaksamiseen, jos positiivisetkin palautteet jäävät kuulematta.

Palautteen antamisen ja saamisen suurimpia haasteita onkin ihmisten erilaisuus, kuten ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa yleensäkin. Lisäksi meidän jokaisen oma historia vaikuttaa palautteen vastaanottamiseen: Toisinaan viesti tuomitaan jo ennalta ja oikea sisältö jää välittymättä palautteen antajan henkilöön, ajankohtaan tai muuhun liittyvän väärän ennakkotulkinnan vuoksi.

Palaute on kehityksen avain

Palautteen saaminen on kuitenkin välttämätöntä oman ja koko työyhteisön kehittymisen kannalta. Jokaisen pitäisi saada palautetta työstään. Jos koet, ettei saamasi palautteen määrä ole riittävä, kannattaa miettiä myös omaa rooliaan palautteen saajana: Palautettakin voi aktiivisesti kysyä. Silloin voit itse varautua siihen ja sen ajankohtaan, eikä palaute tule vain ja ainoastaan yllätyksenä, jolloin tunne herkemmin ottaa vallan järjestä.

Palautteen kysyminen omista tekemisistään ei ole oman arvonnousun tavoittelua vaan aitoa halua kuulla, mitä mieltä tehdystä työstä ollaan. Työnantajana arvostan myös sitä, että minulta kysytään palautetta, jolloin tiedän kysyjän olevan vastaanottavainen kehitysideoille ja minulla on hyvä tilaisuus myös kehua, koska olemme silloin virittyneet samalle taajuudelle ja viesti menee todennäköisemmin perille.

Jos jokin asia työyhteisössäsi on hyvin hoidettu ja saat siitä hyvän mielen, niin miksi jättäisit palautteen kertomatta? Sen lisäksi että palautteen saajalle tulee siitä oletettavasti hyvä olo, kasvaa myös todennäköisyys, että kohtaat vastaavia tilanteita uudestaan. Ja koko työyhteisön tuottavuus paranee.

Luottamuksen rakentamisen väline

Luottamuksen ilmapiirin työyhteisössä uskallamme kaikki olla enemmän haavoittuvia ja vastaanottaa välitöntä palautetta. Palaute onkin tärkeä antaa heti, etteivät asiat ainakaan jää nakertamaan tunnetasolle pidemmäksi aikaa.
Palautteen antamisella ja saamisella on siis merkittävä vaikutus työkaverin ammatillisen itseluottamuksen rakentumiseen, työyhteisön hyvinvointiin ja sitä kautta tuottavuuteen, koska vain hyvinvoiva yksilö voi olla tuottava.

Palautelkaa toisianne.

Sivuillamme voit selvittää oman organisaatiosi ilmapiirin, jonka yhtenä osana on myös palautteenanto. Lähetämme analyysin vastaustesi jälkeen sähköpostiisi. 

Kirjoittaja, Hanna Häppölä, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja, yrittäjä ja myyntivalmentaja.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Älä ajattele keksiä

Vuorovaikutustaidot

Iltapäivän kahvitauko. Kahvia, nam! Mutta ei ole keksiä. Älä siis turhaan ajattele keksiä. Ei, kun ÄLÄ ajattele keksiä!

Hassua, nyt näet kuitenkin mielessäsi kuvan keksistä! Se voi olla esim. suklaamurukeksi, kaurakeksi, täytekeksi… Paitsi, jos tykkäät väännellä sanoja päässäsi, niin ajattelet nyt seksiä. Hups! Nyt sinulla on mielessä sekä keksi että seksi, vaikka kyseen piti olla vain kahvista…

Mielenkiintoista on se, että mieli ei tunnista negaatiota. ”Älä ajattele keksiä” johdattaa sinut nimenomaan ajattelemaan keksiä. Mieli tarvitsee aina suunnan toimiakseen.

Sanamme toimivat ikään kuin tienviittoina mielelle ja ohjaavat ajatuksiamme tiettyyn suuntaan.

Saman asian voi ilmaista monella tavalla ja jokainen tapa johdattaa kuulijan erilaiseen lopputulokseen. Voit itse vaikuttaa siihen, millaisia mielikuvia synnytät kuulijan mielessä.

Työelämä on usein hektistä eikä aina tule ajatelleeksi miten asiansa muotoilee. On varsin inhimillistä kertoa asioista spontaanisti, varsinkin jos asiaan liittyy voimakkaita tunteita. Työelämässä kuitenkin viestinnän tehtävä on varsin usein vaikuttaminen ja sen onnistuminen on pitkälti kiinni kuulijan mielikuvista ja tunnetiloista.

“Älä nyt masennu, vaikka sinua ei valittu projektinvetäjäksi”

Jotta mieli pystyy ymmärtämään edellä olevan lauseen, täytyy sen luoda mielikuva siitä, miltä tuntuu olla masentunut, kun ei tullut valituksi tehtävään. Jos siis viestin tavoitteena oli lohduttaa tai tsempata, niin silloin vaikuttaminen epäonnistui, sillä kuulija ajattelee ja tuntee juuri sitä, mikä yritettiin välttää. Toinen vaihtoehto olisi sanoa: ”Ei muuta kuin uutta kohti”. Silloin kuulijalla olisi mielessä kuva siitä, mitä muuta olisi mahdollista tehdä ja mielikuva olisi huomattavasti positiivisempi.

Kuulin kerran eräässä kehityskeskustelussa kuinka esimies yritti tsempata uutta työntekijäänsä ja nostaa tämän ammatillista itsetuntoa. Esimies sanoi: “Sinun ei tarvitse yhtään kokea alemmuudentunnetta tai ajatella, että olisit huonompi kuin muut, sillä täällä ei arvostella tai mollata ketään.”

Jos tuota esimiehen tsemppaavaksi tarkoitettua kommenttia tarkastellaan vaikuttamisen näkökulmasta ja poistetaan kaikki ei -sanat, niin millainen mielikuva mahtoi syntyä työntekijän mieleen? Hän tuntee alemmuudentunnetta, ajattelee olevansa huonompi kuin muut ja näkee mielessään miten muut arvostelevat ja mollaavat häntä.

Puhu siis niistä asioista, joita haluat toisen ajattelevan, äläkä niistä, joita et halua hänen ajattelevan. Näin viestilläsi on suunta ja tarkoitus, joita kohti ohjaat kuulijasi ja pystyt kantamaan vastuun siitä, millaisen vaikutuksen teet muihin ihmisiin. Kaikki lähtee mielestä. Kun ymmärrät mielen toimintaa, niin pystyt hyödyntämään sen ominaisuuksia, jotta sanomasi on tarkoituksenmukaista ja pystyt välttämään turhat sudenkuopat, jotka vievät kuulijan huomion hakoteille.

On toki totta, että viestin vastaanottaja antaa viestille sen todellisen merkityksen, sillä viestin vaikutus on vain ja ainoastaan se, millaiseksi se kuulijan mielessä muodostuu. Voit kuitenkin vaikuttaa omalta osaltasi siihen, että kuulijalla on mahdollisimmat hyvät edellytykset ymmärtää viestisi sillä tavalla, kuin olit sen itse tarkoittanut.

ÄLÄ siis nyt ajattele sitä, kuinka taitava viestijä sinusta tulee, kun alat keskittyä mielikuvien luomiseen ja pienellä etukäteissuunnittelulla pystyt rakentamaan puheistasi ja kannanotoistasi helposti ymmärrettäviä ja vaikuttavia. ÄLÄKÄ ajattele sitä, kuinka paljon tehokkaammaksi työskentelysi muuttuu, kun väärinymmärrysten määrä ja niiden oikaisuihin käytetty aika vähenee huomattavasti. Älä ajattele näitä asioita, sillä alkujaan kyse oli vain pelkästä kahvista.

Kirjoittaja, Sanna Koskela, on Suomen Mentaalivalmennuksen valmentaja. Hän on kokenut vuorovaikutustaitojen kouluttaja, lisensioitu hypnoositerapeutti ja viittomakielen tulkki.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

Kartoita teidän organisaationne ilmapiiri sekä omat työelämän mentaaliset taitosi.

WGH-messutarjoukset

Mental Management

Work Goes Happy 2020 Helsinki -tapahtumaa ei Valtioneuvoston suosituksen mukaan järjestetä koronaviruksen (COVID-19) leviämisen ehkäisemiseksi Oopperatalolla 24.3.2020. Tapahtuma siirtyy pidettäväksi sunnuntaina 30.8.2020. Paikkana säilyy Helsingin Oopperatalo. WGH-luennot tullaan striimaamaan 24.3.2020 suorana. Suomen Mentaalivalmennus tulee julkaisemaan linkin striimiin kanavillaan.

Work Goes Happy 2020 -messutarjoukset

VAIKKA ITSE TAPAHTUMAA EI KEVÄÄLLÄ PIDETÄKÄÄN, JULKAISEMME SILTI MESSUTARJOUKSEMME — OLE HYVÄ:

MOODMETRIC

KOGNITIIVISEN & EMOTIONAALISEN KUORMITUKSEN RYHMÄMITTAUS
190 € / hlö

Hinta 10–20 henkilön ryhmälle.

TUTUSTU KOULUTUKSEN SISÄLTÖÖN »

TILAA HETI! »

KASSAVIRTA & TYÖN TUOTTAVUUS

ORGANISAATION ILMAPIIRIN KEHITTÄMINEN YRITYKSEN MENESTYSTEKIJÄNÄ— 990 €

Hinta 10–20 henkilön ryhmälle. Tee kartoitus ja tulemme antamaan analyysin teille henkilökohtaisesti.

TUTUSTU KOULUTUKSEN SISÄLTÖÖN »

TILAA HETI! »

Messutarjoukset koskevat 24.3.—31.5.2020 tehtyjä tilauksia. Koulutukset tulee järjestää 24.3.—30.8.2020.

Pehmeät arvot tuovat kovan rahan

Tuottavuus & kassavirta

Astuessamme sisään johonkin yritykseen tai toimistoon aistimme hyvin herkästi organisaation ilmapiirin. Jotenkin se vaan pöllähtää silmille joko positiivisesti tai vastaavasti lyö suoraan vasten kasvoja. Huono ilmapiiri lamauttaa ja vie energian koko työyhteisöltä. Näennäisesti kaikki voi olla hyvin, mutta hiljaisuudessa vain odotetaan, että milloin räjähtää.

Työyhteisön ilmapiiri on jotain mitä kannattaa vaalia, sillä se vaikuttaa suoraan henkilöstön hyvinvointiin ja henkilöstötuottavuuteen, ja tällä puolestaan on suora yhteys taloudelliseen menestykseen. Hyvällä johtamisella voidaan vaikuttaa hyvään työilmapiiriin. Johtamisen ja henkilöstötuottavuuden kehittäjän Ossi Auran tekemässä tutkimuksessa hyvä johtaminen tuo kannattavuutta henkilöstötuottavuuden kautta. Vastaavasti yritysten kassavirtaan erikoistuneen Riku Lehtisen tekemässä tutkimuksessa todetaan, että hyvä tai huono ilmapiiri vaikuttaa yrityksen kassavirtaan.

Olemme omassa valmennusyrityksessämme nimenneet 22 eri osa-aluetta, jotka vaikuttavat organisaation ilmapiiriin. Ne ovat niin sanottuja pehmeitä arvoja, jotka tuovat kovan rahan. Niitä on vaikea mitata, mutta kaikki tiedostavat niiden tärkeyden ja merkityksellisyyden. Näistä kuusi tärkeintä ovat yhteishenki, motivaatio, asenne, luottamus, vuorovaikutustaidot ja itsetuntemus. Mielipiteitä tärkeysjärjestyksestä voi olla monia, mutta oleellista on tiedostaa, että kaikki asiat vaikuttavat kaikkeen. Joten kaikki ovat siis tärkeitä.

Ilmapiirin kuusi tärkeintä kulmakiveä

Luottamus on kaiken perusta

Ilman luottamusta ei ole mitään. Hyvä keskinäinen luottamus vahvistaa itsetuntoa, lisää motivaatiota, ruokkii luovuutta ja luo hyvää fiilistä. Kun johto luottaa työtekijöihin ja päinvastoin, molemmat ovat avoimia uusille ajatuksille ja ideoille. Puhalletaan yhteen hiileen ja uskalletaan puhua asioista avoimesti.

Asennetta ei voi opettaa

Ottaisitko töihin hyvällä asenteella varustetun henkilön vai taitavan tekijän, jolla on asenneongelma? Taitoa voi opettaa, mutta hyvää asennetta ei korvaa mikään. Asenne auttaa jatkamaan ja jaksamaan silloinkin, kun asioihin ei ole helppoa ratkaisua. Vastoinkäymiset sekä haasteet kuuluvat elämään ja oikealla asenteella niistä pääsee eteenpäin. Meidän tulee huolehtia omasta asenteesta, sillä asenne tarttuu. Älä koskaan anna periksi!

Motivaatio innostaa

Motivaatio syntyy siitä, että työllä on selkeä merkitys. Motivoitunut työntekijä on innostunut ja sitoutunut työhönsä, mikä lisää työn tuottavuutta. Jokaisen oma sisäinen motivaatio ja arvomaailma voi olla erilainen ja se syntyy yksilöllisesti. Vaikka työyhteisöllä olisi yhteinen tavoite ja päämäärä, sen tulisi tukea omaa henkilökohtaista motiivia ja arvomaailmaa. Pienet päivittäiset onnistumiset ovat motivaation tärkein ruokkija.

Yhteishenki lisää hyvää fiilistä

Kun tiimissä on hyvä yhteishenki, työntekijät ovat auliimpia joustamaan, auttamaan toisiaan ja tekemään yhteistyötä. Tietoa ei pantata yksilön edun tavoittelun vuoksi, vaan jaetaan yhteiseksi hyväksi. Hyvä fiilis lisää työn tuottavuutta. Tiimi, jossa vallitsee keskinäinen luottamus ja arvostus, pystyy kunnioittamaan sen jokaista jäsentä ja silloin jokainen kokee olevansa tärkeä osa yhteistä päämäärää. ”Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, mene yhdessä”.

Vuorovaikutus ja kuuntelemisen taito

Yhteistyön edellytys on se, että ymmärrämme toisiamme. Hyvät vuorovaikutustaidot tarkoittavat sitä, että pystymme muuttamaan omaa viestimistapaamme kuulijan mukaan. Se on kykyä ymmärtää toista ihmistä ja tulla itse ymmärretyksi. Viestiminen ja tiedottaminen ovat yksi työyhteisöjen suurimmista haasteista. Viestin välittäjä vastaa siitä, että asia on ymmärretty, mutta ottaa myös huomioon sen, että vuorovaikutukseen tarvitaan kaksi ihmistä ja hyvä kuuntelutaito.

Itsetuntemus auttaa ymmärtämään muita

Jokainen työntekijä on erilainen ja on tärkeää, että jokaisen tarpeisiin pystytään vastaamaan yksilöllisesti. Lähtökohtana on, että työntekijällä olisi hyvä itsetuntemus, jotta hän pystyy itse tuomaan julki sen, mitä kulloinkin tarvitsee ja millaiset työskentelymenetelmät sopivat hänelle. Itsetuntemus on myös pohja itseluottamukselle, kestävälle motivaatiolle ja työstä nauttimiselle. Itsetuntemus auttaa työntekijää huolehtimaan omasta jaksamisestaan ja työskentelemään omilla vahvuuksillaan, jolloin työn ergonomia toteutuu. Itsetuntemuksen myötä myös vuorovaikutus helpottuu.

TYÖNTEKIJÄ: Opettele tuntemaan itsesi, huolehdi asenteestasi ja motivaatiostasi, kuuntele muita ja helli yhteishenkeä, niin rakennat ja ansaitset luottamusta

JOHTAJA / ESIMIES: Huolehdi ilmapiiristä, kehitä sitä hyvällä johtamisella ja työntekijöiden arvostamisella sekä varmista, että ihmiset saavat toimia omassa työssään omien vahvuuksien kautta.

Ja vielä muistutus yrityksen johdolle:

Pehmeät arvot tuovat kovan rahan!

Artikkeli on julkaistu alunperin kollega.fi -verkkolehdessä 4.3.2020. Siirry tästä alkuperäiseen julkaisuun »

Kirjoittaja, Jouko Mikkola, on Suomen Mentaalivalmennuksen toimitusjohtaja ja valmentaja. Hän on pitkän linjan urheilu- ja yritysvalmentaja, joka on erikoistunut mentaalivalmennukseen ja neurotieteeseen yksilön ja yhteisön menestyksen saavuttamiseksi.

Suomen Mentaalivalmennus on yritys, joka keskittyy organisaation ilmapiirin kehittämiseen, henkilöstön henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja valmentaa palautumistaitoja uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi.

 

Kartoita teidän organisaationne ilmapiiri sekä omat työelämän mentaaliset taitosi.

Esimies: tässä sinulle 10 vinkkiä kehityskeskusteluun

Mental Management

Mitä lähemmäksi kehityskeskustelu tulee, sen epämukavammaksi työntekijän olo muuttuu. Tekisi mieli luikerrella tilanteesta, sillä edellisvuosien kokemukset ovat vielä piinaavana mielessä. Vaivaantuneen esimiehen kanssa on jaariteltu pakolliset, ylemmältä johdolta annetut kohdat läpi, tai ehkä ei niitäkään. Vaikka onnistumiset huomioitaisiin, pääpaino on siinä, että voisi mennä vielä paremmin, mikä taas on omiaan vahvistamaan riittämättömyyden tunnetta. Pahimmassa tapauksessa koko vuoden aikana hampaankoloon jääneet asiat purkautuvat kerralla ulos, rumin seurauksin. 

Kokemus ajan haaskaamisesta turhaan keskusteluun on harmillinen, sillä kehityskeskustelu voisi parhaimmillaan olla työmotivaatiota ja innostusta lisäävä kokemus. Miten sitten voisi käydä keskustelun toisin, niin että se oikeasti hyödyttäisi sekä esimiestä että työntekijää, ja kaiken kukkuraksi olisi hyödyllistä ja tuottoisaa myös työnantajalle? 

Onnistuneen ja inspiroivan kehityskeskustelun ohjenuoriksi voisi ottaa vaikkapa nämä kohdat: 

1. Kaikille tulisi olla selvää, minkä vuoksi kehityskeskustelut järjestetään.  

Se mihin kehityskeskusteluilla pyritään olisi hyvä tehdä selväksi koko työyhteisössä jo ennen kehityskeskustelujen aloittamista. Onko tarkoitus arvioida työsuorituksia, tarkistaa suunta mihin ollaan menossa, miettiä toimintatapojen muutosta vai parantaa työoloja? Näin molemmat osapuolet voivat valmistautua keskusteluun omilla tahoillaan. Kaikille tulisi esimerkiksi olla selvää, että kehityskeskustelu ei ole palkkakeskustelu, vaikka kehityskeskustelussa voidaan toki sopia sellaisen järjestämisestä myöhemmässä vaiheessa.  

2. Vältä isoja negatiivisia yllätyksiä.  

Negatiiviset asiat tulisi käsitellä työyhteisössä heti niiden ilmettyä, eikä säästellä niitä kehityskeskusteluun. Kehityskeskustelun on tarkoitus olla positiivinen ja voimaannuttava kokemus. Mikäli negatiivisten asioiden mukaan ottamista ei voi välttää, ne on syytä ottaa käsittelyyn heti keskustelun aluksi eikä lykätä loppuun, jolloin negatiivinen tunnelataus pilaa mahdollisesti muutoin hyvin onnistuneen keskustelun. 

3. Päättäkää yhdessä, mistä asioita olisi hyvä keskustella 

Molemminpuolisen ymmärryksen saavuttamiseksi olisi hyvä keskustella heti alkuun, mitä asioita olisi hyvä käsitellä, jotta keskustelusta olisi hyötyä – mikä olisi molemmille hyvä tulos tässä keskustelussa? Viime kädessä esimies toki päättää, mikä kuuluu kehityskeskustelun piiriin. 

4. Molempien osapuolien olisi hyvä valmistautua hyvin. 

Keskustelu on sujuvampaa, mikäli osapuolet ovat saaneet miettiä olennaisia asioita jo ennen keskustelun aloittamista. Hyviä etukäteen annettavia tukikysymysiä ovat esimerkiksi: Missä olet onnistunut hyvin? Mitä haluaisit kehittää tulevan seurantajakson aikana? Minkälaisia toiveita sinulla on?  

5. Anna työntekijän heti saada tarpeeksi tilaa ilmaista omia ajatuksiaan.  

Esimiehen pitkän monologin aikana innostus, ajatukset ja ideat katoavat nopeasti.   

6. Määritelkää sopiva tavoite   

Sopiva tavoite on sopivan kokoinen, kiinnostava, konkreettinen ja ennen kaikkea se on mitattavissa. Tavoitteen tulee olla ymmärrettävä, määritelty positiivisin termein ja se sisältää jonkun aikarajan. Huomaa, että työntekijä sitoutuu tavoitteeseen ihan eri tasolla, jos hän ymmärtää mitä hyötyä hänelle itselleen on tavoitteen saavuttamisesta. 

7. Pyydä työntekijää arvioimaan itsensä 

Edellisen seurantajaksojen tavoitteista kannattaa kysellä työntekijältä itseltään. Miten hän arvioisi suorituksensa, esimerkiksi kouluarvosanoja käyttäen? Onnistumisia on hyvä pysähtyä analysoimaan, ja miettiä, miten saavutukseen on päästy, mitä on tehnyt itse ja mikä tai kuka sen saavuttamisessa on auttanut. Samalla voi pohtia, voisiko jatkossa tehdä jotakin eri tavalla, ja miten se voisi vaikuttaa lopputulokseen. 

8. Huomaa onnistumiset 

Mikäli työntekijän on itse vaikea nähdä onnistumisiaan, esimies voi itse tuoda havaintojaan esille. Mikäli et ole havainnut isoja onnistumisia, kiinnitä huomiosi pieniin. Mikä onkaan palkitsevampaa kuin huomata, että omat ponnistelut on nähty ja niille annetaan arvoa!  

9. Pyydä palautetta 

Rohkaise työntekijää antamaan itsellesi rehellistä palautetta vaikkapa antamalla esimerkkejä siitä, miten toisissa kehityskeskusteluissa asioita on lähdetty parantamaan, tai miten olet selviytynyt kiperästäkin palautteesta. Kehityskeskustelussa saat arvokasta palautetta ja hienon mahdollisuuden tulla entistäkin paremmaksi työssäsi. 

10. Merkitse lopuksi muistiin keskeiset teemat ja päätökset.  

Anna työntekijän itse päättää sovittujen asioiden toteuttamisen yksityiskohdista, se motivoi ja sitouttaa häntä ihan eri tavalla, kuin että kaikki yksityiskohdat annettaisiin valmiiksi pureskeltuina. Sopikaa myös, kuinka työntekijä raportoi sinulle edistymisestään. Kannattaa pyytää lopuksi työntekijää tekemään vielä yhteenveto keskustelusta, jotta saatte varmistettua, että olette molemmat ymmärtäneet asiat samalla tavalla. 

 

Kirjoituksessa on poimittu ajatuksia kirjasta Hirvihuhta & Litovaara: ”Ratkaisun Taito”. 

Voisitteko yrityksessänne päästä entistä parempiin tuloksiin investoimalla henkilöstön hyvinvointiin? Toisiko se lisää kassavirtaa?

TEE KARTOITUS »

Näennäiset aikuiset hiekkalaatikolla

Vuorovaikutustaidot

Kaikille vanhemmille on tuttua lasten hiekkalaatikkoleikit. Kuinka joku ottaa toiselta lelun pois kädestä ja kuinka lelunsa menettänyt karjuu sydämensä kyllyydestä. Joku heittää hiekkaa toisten päälle ja vaikuttaa siltä, että hän kiusaa toisia tahallaan ja vain puhdasta ilkeyttään. Joku lähtee karkuun ja siirtyy aivan toisiin leikkeihin.

Lapset tarvitsevat kovasti vielä aikuista säätelemään tunteitaan ja etenkin sitä, miten niitä ilmaistaan. Mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän hänellä on käytössään strategioita selvitä elämästä hengissä. Itku ja huuto ovat yksiä käyttökelpoisimmista ja tuloksia tuottavimmista keinoista siinä suhteessa.

Lapsena luodut selviytymisstrategiat jäävät helposti päälle, niistä tulee kuin osa meidän luonnettamme ja käyttäytymistämme. Nämä selviytymismekanismit palvelevat lapsena, aikuisena harvemmin, jos ollenkaan. Harva aikuinen vain osaa tunnistaa niitä saatikka miettiä, olisiko niistä mahdollista (ja syytä) jo luopua.  

Hiekkalaatikko työpaikkana

Aika monessa työpaikassakin vallitsee edelleen hiekkalaatikkomentaliteetti. On montakin esimerkkiä työpaikoista, joissa sinänsä aikuisten näköisten kuorien sisällä jylläävätkin työntekijöiden ja esimiesten tarpeitaan joskus kärkkäästikin tyydyttymään yrittävät sisäiset lapset. Eräässäkin työpaikassa koko johtoryhmän toiminta oli aivan halvaantunut. Kukaan johtajista ei uskaltanut tehdä itsenäisesti päätöstä ennen kuin kaikista isoin esimies oli antanut asialle siunauksensa. Vaarana oli muuten, että johtaja sai julkisen ripityksen ja nolauksen johtoryhmän seuraavassa kokouksessa. Ei ehkä kovin aikuismaista käytöstä.

Nykyään onneksi jo päiväkoteihin ja kouluihin ollaan viemässä tunnetaitoja osaksi lasten varhaiskasvatusta. Mutta meitä on iso joukko aikuisia, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten säätelisimme tunteitamme tai miten edes tunnistaisimme niitä.  

Vuorovaikutus ja tunnetaidot

Tunnetaidot vaikuttavat sekä itsetuntemukseen että vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Tunnetaidoissa on kyse kyvystä olla levollisesti yhteydessä omaan itseensä ja toisiin ihmisiin. Se on kykyä rakentavasti kohdata toinen ihminen, vaikka tämä ärsyttäisi tai kiukuttelisi kuin lapsi. Tunnetaidot auttavat löytämään tarpeet tunteiden takana, niin itsessämme kuin toisissakin. Tunnetaidoissa on kyse siitä, miten tunnistamme omat tunteemme, miten voimme hyväksyä ja sietää niitä, miten pystymme säätelemään niiden voimakkuutta ja sitä, että emme toimi niiden vallassa.

Taitoihin kuuluu myös kyky ilmaista tunteita ja tarpeita rakentavasti. Vuorovaikutus ja kanssakäyminen helpottuisi, jos jokainen osaisimme levollisesti toimia omasta itsestämme käsin. Taito ilmaista rakentavasti omat tunteensa ja tarpeensa ja pyytää tarvittaessa toisilta apua on aivan avainasemassa työssä viihtymisen ja työssä jaksamisen kannalta.   

Meillä on vielä matkaa siihen, että jokaisessa suomalaisessa työpaikassa olisivat töissä oikeat aikuiset eikä vain aikuisten kuorissa melskaavat lapset. Ja että meillä olisi oikeasti mahdollisuus tulla ristiriitatilanteissakin kuulluksi ja nähdyksi ja taito saada toiset tulemaan kuulluksi ja nähdyksi.

Olisiko teidän organisaatiossanne tarvetta tunnetaitovalmennukselle? 

Hyväntahtoisuus

Vuorovaikutustaidot

#hyvätyöelämä #hyväilmapiiri 

Hyväntahtoisuus 

Olen pohtinut viime vuosina paljon tätä sanaa. Olen tehnyt havaintoja omista työyhteisöistäni ja pohtinut miten tämä voimasana siellä on ilmennyt. 

Hyväntahtoisuutta, kun ei voi suorittaa tai teeskennellä. Se ei ole roolipeliin tai asemaan kuuluva ominaisuus. Eikä se asu vallankäytön ja kontrollin huoneissa. 

Se kavahtaa itsekyyttä, eriarvoisuttaa, epäoikeudenmukaisuutta. 

Hyväntahtoisuus jalostuu niissä ihmisissä, jotka tuntevat itsensä ja määränpäänsä. Ne jotka kaikessa ajattelussaan, toiminnassaan ja puhessaan toteuttavat sitä omaa oivallettua, löydettyä, kirkastettua syvempää merkitystä. 

Nämä ihmiset ovat ehkä itse särkyneet ja hajonneet, mutta eheytyneet voimaantuen ja oppien ymmärryksen kautta suuremman empatian, tunneälykkyyden ja sitä kautta salaisen hyväntahtoisuuden supervoiman. 

Heidän läsnäolonsa sulattaa jään ja liimaa sirpaleet. He eivät valitse ketä kohtaavat, jokaisella on vapaus olla oma itsensä juuri hänelle. Heistä uhan, pelon ja ankaruuden varjot ovat kaukana. 

Työskentely heidän kanssaan rikastaa ja kasvattaa. Koet olemisen ja työn helppouden. Aika, ponnistukset ja ongelmat menettävät negativiisuutensa ja kaikki vaan sujuu hyvin miellyttävällä tavalla. 

Heidän vuorovaikutuksensa huokuu oikeudenmukaisuutta, ystävällisyyttä, toivoa ja luottamusta. He osaavat rakentaa sanoillaan kiitollisuutta, armollisuutta ja oikeutta. He ovat oikeasti ymmärtäneet ja ottaneet ohjenuorakseen sen, että mitä elämässä tarjoat ja toteutat, sitä saat takaisin. 

He ovat niitä, jotka jatkuvasti löytävät hyvän ja arvokaan sekä kannustavat virheissä ja erheissä. Niitä jotka tekevät sen täysin epäitsekkäästi, odottamatta vastalahjaa ja mieluiten vaivihkaa.  

Pohdittuani työelämäkokemuksiani totesin, että 26 vuoden aikana olen tavannut viisi tällaista ihmistä. 

Omassa lähipiirissäni löytyy näitä myös noin saman verran. 

Olen heistä äärettömän kiitollinen.  

Pohdin omalla kohdalla jatkuvasti oman persoonallisen kasvun ja kehittymisen sekä elinikäisen oppimisen kautta, jalostavani tätä taitoa itsessäni. Työelämässä se on yksi itseohjautuvuuden ja tiimiohjautuvuuden supertaitoja. Ihmiset, jotka ovat löytäneet syvemmän merkityksen, joiden mentaaliset mallit rakentuvat aidosti hyväntahtoisuudelle pysytyvät työssään onnistumaan tehokkaasti ja tuloksekkaasti, myös tartuttaen sen muihin. 

Hyvässä työelämässä pehmeät arvot ja taidot sekä organisaation ilmapiiri tuovat myös yritykselle kassavirran. Miten teidän yrityksessä onnistutaan ilmapiirin ja mentaalisten taitojen kanssa? 

Vastaamalla kartoituksiin saat tiedon miten teidän organisaation ilmapiiri toimii tai mitkä ovat sinun mentaaliset taidot työelämässä: 

  • Organisaation ilmapiiri https://kysely.suomenmentaalivalmennus.fi/kysely?id=17#Organisaation-ilmapiiri 
  • Mentaalisen suorituskyvyn kartoitus https://kysely.suomenmentaalivalmennus.fi/kysely?id=2#Tyoelaman-mentaalisen-suorituskyvyn-kartoitus  

Kirjoittaja Eija Barrner omaa kokemusta sote-alalta jo 27 vuotta. Työterveydenhoitaja, työhyvinvointivalmentaja, mentaalivalmentaja ja opiskeleva työnohjaaja.

Mihin käytät aikaasi?

Ajan hallinta

Vuodenvaihde ja alkuvuosi ovat aina edellisen vuoden summausta ja odotusten kääntämistä tulevaan. Oletko sinä tyytyväinen menneeseen vuoteen, miltä näyttävät suunnitelmat käsillä olevaan?  

Usein koulutustilaisuuksissa pohditaan ajanhallintaa ja sitä, mihin käytämme rajallista aikaamme. Osallistujat havahtuvat, että se mihin haluttaisiin käyttää aikaa, ei usein kohtaakaan sen todellisuuden kanssa mihin päivät ja vuodet kuluvat. Meillä on aikarosvoja, joihin käyttämämme aika ei lisää tasapainoa oman elämämme hallinnassa. Asiat joita haluaisimme tehdä, edustavat omaa arvomaailmaamme. Mikäli emme toimi oman arvomaailmamme mukaisesti, ei hyvinvointimme ainakaan lisäänny.  
Useimmiten nuo asiat, joita haluaisimme tehdä, antaisivat meille energiaa, lisäisivät hyvinvointiamme ja palauttaisivat niistä välttämättömien, mutta ei aina niin mielekkäiden asioiden suorittamisista. 

Miksi sitten löydämme itsemme usein tekemästä asioita, jotka eivät edistä arvomaailmamme toteutumista?  Jostain syystä usein vain on vaikeaa sanoa ei, ja todella ottaa aikaa arvostamiimme asioihin. Priorisointi voi olla haastavaa, jos kiinnostuksen kohteita on tarjolla enemmän kuin tarpeeksi. Toki on myös joitakin pakollisia velvollisuudesta suoritettavia tehtäviä sekä asioita joita teemme jostain syystä mielyttääksemme muita.  Jos valitset liian usein arvomaailmaasi sopimattomia asioita, on seurauksena uupumus. 

Pohdi, mikä on sinun oma arvomaailmasi, ja miten jokapäiväiset valintasi kohtaavat sen kanssa? Mielen tasapainokin on kiinni ihan jokapäiväisistä ja pienistä, jatkuvasti tehtävistä valinnoista. Mihin haluat tänä vuonna käyttää aikaasi?  
Kun seuraavan kerran istut sosiaalisen median äärellä tai suoritat jotakin työtehtävää, jonka järkevyydestä et ole yhtä mieltä tai silität vastahakoisesti pyykkiäsi, kuuntelet puhelimessa sinulle tärkeää, mutta harmittavan usein negatiivista tai itsekeskeistä ihmistä, sanot jollekin epämieluisalle asialle velvollisuuden tunteesta kyllä..jne. Mieti, miten nämä asiat palvelevat sinun omaa hyvinvointiasi ja sitä mitä elämässäsi haluat tehdä ja minkä verran näistä asioista saat itsellesi energiaa?  

Päättäessä mihin asioihin lähtee mukaan tai mitä asioita haluaa elämässää jatkaa, kannattaa käyttää niin sanottuja kyllä/ei – filtterikysymyksiä itselle. Voit luoda täysin omia filttereitä, jotka johtavat sinua haluamaasi suuntaan, tässä muutama esimerkki millaisia kysymykset voisivat olla:  

 

  1. Olenko valinnut panostavani aikaani tähän asiaan?
  2. Onko tämä arvomaailmani mukaista toimintaa?
  3. Viekö tämän asian toteuttaminen minua lähemmäs päämäärääni?
  4. Teenkö tämän asian koska aidosti haluan? 

Lisäksi Nordic Business Forumissa vuonna 2015 Suzy Welch antoi hyvän neuvon, miten voit filtteröidä valintoja ja peilata niitä samalla arvoihisi: Mitä tämä valinta merkitsee minulle
— 10 minuutin 
— 10 päivän 
— 10 vuoden kuluttua?  

Eli tarkista vievätkö valintasi sinua kohti pidemmän tähtäimen päämäärää. Luolamies sisällämme kun koittaa parhaansa mukaan taivuttaa meitä valitsemaan lyhyen tähtäimen etuja. 

Kun käyttää aikansa niihin asioihin, joita arvostaa, hyvinvointi lisääntyy. Jos näitä kiinnostavia asioita on vielä päivissä kiireentunteeseen asti, niin ajanhallinnan erilaisia työkaluja käsittelemme tulevissa blogeissamme ja tietysti käytännönläheisissä koulutuksissamme, joista voit lukea lisää täältä »

 

Vapaus valita

Mental Management

Uuden vuosikymmenen vähemmän riemukkaaksi, mutta sitäkin vaikuttavammaksi aluksi vierailin Auschwitzissa. Rankasta vierailusta nousi tietysti erilaisia kysymyksiä mielen pohdittavaksi. Mentaalivalmennuksen näkökulmasta tietysti askarrutti se, yhdistikö selviytyjiä onnen ja sattuman lisäksi jokin ajatusmalli tai muu selviytymiskeino.  

Mauthausenin leirillä aiemmin vieraillessani, oli joukon mukana yksi leirin karmivista oloista selviytynyt amerikkalaismies. Ei kuitenkaan silloin tuntunut soveliaalta juuri kysyä mitään, vaan antaa hänen itse kertoa, jos oli halukas jotakin kertomaan. Enkä tuolloin varmasti olisi osannut kysyä oikeita kysymyksiäkään.  

Auschwitzin portin ulkopuolella olevassa kirjakaupassa on laaja valikoima erilaisia teoksia kertoen kauhujen historiaa monesta eri näkökulmasta. Ajattelin, että selviytymistarinan lukeminen voisi antaa vastauksia mentaalisten keinojen käytöstä selviytymisessä. Valitsin hyllystä Dr. Edith Eva Egerin menestyskirjan Choice. Kirja oli itseasiassa monipuolisempi kuin osasin takakannen tekstistä kuvitellakaan: Edith Eger on osana omaa selviytymistään opiskellut ja väitellyt psykologian tohtoriksi. Eli selviytymisensä lisäksi hän jakaa osaamistaan muiden selviytymiseksi ja kirjassa olikin mukana monia aitoja potilaskohtaamisia.  

Jo Auschwitzin opastetulla kierroksella kävi selväksi, että suurta osaa selviytymistarinoissa näytteli onni. Satuitko olemaan oikean ikäinen, kokoinen ja terve saapuessasi. Jos selvisit ensimmäisestä luokittelusta elävien jonoon, jatkoa määritteli se, millaisen työtehtävän satuit saamaan. Selviytymisen mahdollisuudet sisätöissä olivat paljon ulkotöitä paremmat.  
Mielellä on kuitenkin suuri rooli siinä, miten päivästä toiseen kauhujen keskellä selviytyy. Voi vain kuvitella miltä tuntuu ymmärtää, että vielä hetki sitten yhdessä olleesta perheestä onkin vanhemmista enää jäljellä vain taivaalle nouseva savu. Todellisuus iskee tajuntaan enemmän kuin nopeasti, ja jotenkin tilanteeseen on silti sopeuduttava, koska poispääsyynkään ei elävänä ole mahdollisuutta.  

Edith selvitytyi leirillä sisätöissä lajittelemassa kohtalotovereidensa matkatavaroita, oppimalla löytämään ja kätkemään leipää ja pitämällä mielessä jatkuvasti mahdollisuuden vielä tavata orastavan rakkautensa kauheuksien jälkeen. Myös toisen ihmisen tuki on selviytymisessä tärkeä: Edith selvisi kauheuksista yhdessä sisarensa Magdan kanssa. He huolehtivat toinen toisistaan, eivätkä päästäneet toista silmistään.  

Kirjassa Edith kertoi myös tarinan leirillä vakavasti sairastaneesta naisesta, jonka kuolemaa kanssavangit odottivat lähes päivittäin, mutta päivä toisensa jälkeen hän jaksoi nousta ja työskennellä. Muut ihmettelivät hänen vahvuttaan, ja hän kertoi kuulleensa, että heidät vapautettaisiin jouluna. Näin ei kuitenkaan käynyt. Nainen kuoli 25.12. Tämäkin esimerkki kertoo mentaalisen ajattelun voimasta ja siitä, miten uskoa ja toivoa ei kannata itseään psyykatessa sitoa ihan konkreettisiin tapahtumiin tai päivämääriin.  

Sen sijaan abstraktimmat tavoitteet ja oma vahvistava sisäinen puhe on merkittävässä roolissa. Mentaalisia taitoja vaatii myös keskittyminen puutteiden sijaan siihen, mitä sinulla tällä hetkellä on.  Sitä millainen olet ja se mikä kumpuaa sinun sisältäsi, sitä ei voi kukaan ottaa pois, tapahtuipa ympärillä ihan mitä tahansa. Nämä omat vahvuudet on hyvä oppia tuntemaan, se helpottaa eloa myös muiden kanssa.   

Kirjan nimi Choice alleviivaa mentaalisista taidoista ehkä tärkeintä: voit aina valita, olipa tilanne ihan millainen hyvänsä ja kohtaatpa elämässäsi miten vaikeita hetkiä tahansa. Valitset itse aina sen miten tilanteisiin reagoit.

Kun Edithin piti tanssia tohtori Mengelelle, hän kuvitteli karun todellisuuden sijaan itsensä Budapestiin isolle esiintymislavalle ja tanssi täydelle salille niin hyvin kuin vain osasi.   

Menneisyys elää meissä, mutta se ei määrittele tulevaisuuttamme. Olemme aina vapaita valitsemaan. Edith uskoo eläneensä vapautumiseensa asti, koska piti sisimmässään yllä toivoa. Ja vapauden hän koki oppiakseen antamaan anteeksi. Mikä ei tietenkään tarkoita kauheuksien hyväksymistä, vaan sitä, että pystyy hyväksymään, että elämä on sellaista kuin se on ja luopumaan erilaisen, vaihtoehtoisen menneisyyden toiveista.  

Kirjan lopussa Eger toteaa, että vaikeampaa kuin selviytyminen Auschwitsista oli vuosikymmeniä sen jälkeen kestänyt oma selviytymisprosessi.  Arbeit macht frei tarkoitti Edithille vuosikymmeniä kestänyttä sisäistä työtä kuinka selviytyä, oppia antamaan itselleen anteeksi ja tuntea itsensä vapaaksi. 

Kirja on erinomainen tarina ihan jokaiselle lukijalle, sen mentaalisia oppeja pystymme hyödyntämään ihan jokapäiväisessä elämässä, jonka osa myös työelämä on. Kaikkiin työolosuhteisiin emme itse aina pysty vaikuttamaan, mutta omasta reagoimisesta niihin olemme jokainen vastuussa ihan itse.  

Omat mentaaliset taitosi pääset testaamaan tästä linkistä »  

Lyhyesti tiivistettynä mentaalinen muistilista Auschwitzin osuudesta, jotka toki pätevät elämässä yleisesti: 

  • Voit aina valita miten reagoit  
  • Keskity siihen mitä sinulla on, älä siihen mitä ei ole 
  • Sitä mitä kumpuaa aidosti sisältäsi, ei voi kukaan sinulta viedä
  • Puhu itsellesi sisäisesti vahvistavia asioita 
  • Pidä yllä toivoa
  • Mielikuvittele ja visualisoi ympäristösi miellyttäväksi 
  • Yhdessä on helpompaa selvitä kuin yksin 
  • Go to page 1
  • Go to page 2

Primary Sidebar

Haku

Ota yhteyttä

Jouko Mikkola — 0400 449 979
jouko(a)joukomikkola.fi

Hanna Häppölä — 050 409 7628
hanna(a)huippumyynti.fi

  • Facebook
  • Twitter
  • Instagram

COPYRIGHT © 2019 SUOMEN MENTAALIVALMENNUS OY